Perheen osallisuus vahvistuu lastensuojelun systeemisessä toimintamallissa

Lastensuojelun tilanne on kuormittunut, tilannetta haastavat lastensuojelun heikot työntekijäresurssit, byrokraattisuus, suuret asiakasmäärät sekä haasteet asiakkaan osallisuuden ja kohtaamisen toteutumisessa. (Aaltio & Isokuortti 2019, 18.) Systeeminen lastensuojelu on toimintamalli, jolla haetaan yhtenäistä toimintakulttuuria sekä osaamisen laajentamista lapsiperheiden tukemiseen (Aaltio & Isokuortti 2019, 15). Asiakaslähtöinen lastensuojelu on kehityssuunta, jolla tavoitellaan myönteistä vaikutusta YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen edellyttämällä tavalla asiakkaan ja tämän perheen elämään. (Kananoja & Ruuskanen 2019, 27). Systeeminen lastensuojelu lisää suhdeperusteisuutta lastensuojelun viranomaistehtävään. Oleellista on työntekijän kyvyt kohdata asiakas kokonaisvaltaisesti omassa tilanteessaan. (Petrelius ym. 2021, 15).

Kuva 1. Systeemisessä työskentelyssä käytetään osallistavana menetelmänä muun muassa sukupuuta, jolla voidaan tutkia perheen lähihistoriaa, asiakkaan verkostoja ja tarkastella asiakkaan kanssa perheen sisäisiä suhteita. (Kuva: Word-kuvapankki)

Kohti vahvempaa asiakkaan osallisuutta

Systeemisessä suhdeperusteisessa työskentelyssä työntekijä lähestyy asiakkaan aitoa kokemusta omasta arjestaan. Yhteistyöllä pyritään löytämään asiakkaan antamia merkityksiä omille kokemuksilleen suhteessa asiakkaan historiaan ja perhesuhteisiin. Työntekijän ja asiakkaan välisissä kohtaamisissa kaiken lähtökohtana on luottamus ja dialoginen yhteistyösuhde. (Tulensalo ym. 2017, 23.)

Asiakkaan osallisuuden kokemus muodostuu aidosta vuorovaikutuksesta, mahdollisuudesta ilmaista omia mielipiteitä ja siitä, että voi kokea kuuluvansa aidosti osaksi toimintaa. Asiakkaan osallisuuteen kuuluu sitoutuminen ja vastuunottaminen pohtia oman elämän suuntia. (Hujala & Taskinen 2020, 269.) Lastensuojelun työntekijän tulee tukea asiakasta osallisuuden toteutumisessa. Sosiaalityössä voi olla tilanteita, että asiakas tarvitsee toisen henkilön antamaa tukea saavuttaakseen osallisuutta omassa asiassaan. (Hujala & Taskinen 2020, 273.)

Systeemisen työmallin käyttöönottamisen vaiheessa työntekijät tarvitsevat vuorovaikutusosaamisen vahvistamista, jotta valmiudet tukea asiakasta systeemisen mallin mukaisesti myös toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla. Hyvän ja laadukkaan systeemisen orientaation mukainen työtapa edellyttää asiakasta ymmärtävää ja kunnioittavaa kohtaamista. (Aaltio & Isokuortti 2019, 25.) Lastensuojelun asiakkaan ja tämän perheen osallisuus ei toteudu ilman ammattilaisten oman työorientaation muutosta. Myös lastensuojelun asiakkuuden aikana asiakkaalla tulee olla mahdollisuus osallistua omien palveluiden suunnitteluun. (Kananoja & Ruuskanen 2019, 37.)

Kirjoittajat

Susan Aaltonen ja Tiina Venäläinen ovat sosionomeja (AMK) ja opiskelevat tällä hetkellä LAB-ammattikorkeakoulussa lapsi- ja perhepalveluiden kehittämistä (YAMK).                          

Jaana Mantela on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori ja kiinnostunut lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisestä.

Lähteet

Aaltio, E. & Isokuortti, N. 2019. Systeemisen lastensuojelun toimintamallin pilotointi. Valtakunnallinen arviointi. THL. [Viitattu 11.10.2021]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137709/URN_ISBN_978-952-343-289-5.pdf?sequence=

Hujala, A. & Taskinen, H. 2020. Uudistava sosiaali- ja terveysala. Tampere University Press. [Viitattu 11.10.2021]. Saatavissa: https://library.oapen.org/bitstream/handle/20.500.12657/43077/Hujala_Taskinen_Uudistuva_sosiaali_ja_terveysala_2020.pdf?sequence=1#page=48

Kananoja, A. & Ruuskanen, K. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019/4. Selvityshenkilön ehdotukset lastensuojelun toimintaedellytysten ja laadun parantamiseksi. Loppuraportti. STM. [Viitattu 30.10.2021]. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161379/Selvityshenkilon_edellytykset_lastensuojelun.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Petrelius, P. Yliruka, L. & Miettunen, N. (toim.). Systeemisiä kokeiluja − kohti jatkuvaa yhdessä oppimista. THL. Työpaperi 7/2021. [Viitattu 23.10.2021]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/141017/URN_ISBN_978-952-343-628-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Tulensalo, H., Kumpulainen, K.  & Kekkonen, M. 2017. Monitoimijainen arviointi. Kokoelmassa: THL/ Työpaperi/ 26/2017. Erityis- ja vaativan tason palvelujen työpajaprosessin raportit – Osana Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa. Helsinki. [Viitattu 14.10.2021]. Saatavissa: https://moodle.lut.fi/pluginfile.php/664168/mod_resource/content/1/Erityis-%20ja%20vaativan%20tason%20palvelujen%20ty%C3%B6pajaprosessin%20arvioinnit.pdf