Eri tavoin erityiset ihmiset ovat olleet pinnalla Suomen mediassa viime aikoina. Kirjolla-tv-sarja toi monille valoa autistien arkeen ensimmäistä kertaa ja teki ohjelmassa olleesta Topi Borgista tähden, kirjailijan ja puhujan. Reality-ohjelman menestys palkittiin tänä vuonna toista kertaa peräjälkeen Kultainen Venla -palkinnolla. Tänä vuonna puolestaan Peltsi & Osmo -luonto-ohjelma toi esiin sen, että down-syndrooma ei estä liikkumista luonnossa, ja Osmo valloitti suomalaisten sydämet omalla hurmaavalla persoonallaan. (Televisioakatemia ry 2025.)
Täsmätyökykyisyys tarkoittaa, että henkilön työkyky on täsmällisesti sopiva tiettyihin tehtäviin – ei osittainen, vaan juuri oikeanlainen. Esimerkiksi pitkäaikaissairaus tai vamma ei tarkoita työkyvyn puutetta, vaan tarvetta työn muotoilulle. Työkyky on suhteessa tehtävään, eikä diagnoosiin ja alentunut työkyky voi kohdata meitä kaikkia eri elämäntilanteissa. (Kippola-Pääkkönen ym. 2024.)
Moninaisuus on mahdollisuus
Moninaisuus ei ole hyväntekeväisyyttä – se on strateginen valinta. Kansainväliset yritykset, kuten Google, Microsoft ja Unilever, ovat jo pitkään panostaneet monimuotoisuuteen, vaikka woke-kulttuuri onkin saanut paljon huomiota Yhdysvalloissa.
Suomessa esimerkiksi Kesko ja S-ryhmä ovat näyttäneet positiivista esimerkkiä inklusiivisesta johtamisesta ja vähemmistöjen työllistämisestä, mukaan lukien täsmätyökykyiset. Tämä on näkynyt muun muassa Keskon sosiaalisen median kampanjassa ja S-ryhmän palkitussa vuosikertomuksessa. Moninaisuus työyhteisössä -hankkeessa (LAB 2025) uudeksi yhteistyökumppaniksi täsmätyökykyisille on tullut Würth.
Menestystarinat, visuaaliset esimerkit ja konkreettiset hyödyt tekevät moninaisuudesta totta. Osatyökykyisiin liitetään usein negatiivisia stigmoja, kun taas täsmä-liiteisten sanojen käyttö on yleistynyt viestinnän valtavirrassa. On täsmälääkkeitä, täsmäiskuja, täsmämarkkinointia ja täsmätoimintoja. Usein työelämässä unohdetaan myös, että osa- tai täsmätyökykyisyys voi tämän päivän työelämässä kohdata väliaikaisesti meitä kaikkia. Monella täsmätyökykyisyys on tietysti esimerkiksi vamman tai oppimisvaikeuden takia pysyvää.
Viestintä ratkaisee
Positiivisella viestinnällä voidaan saada aikaan muutos työnantajien asenteissa työllistää täsmätyökykyisiä. Positiiviset tarinat siitä, miten täsmätyökykyinen työntekijä on ollut ratkaiseva osa tiimiä tai miten työtehtävien muotoilu on mahdollistanut uudenlaisen osaamisen hyödyntämisen, ovat tärkeitä. Työn muotoilun avulla tehdään työn tekeminen mahdolliseksi täsmäosaajille, eikä työntekijän tarvitse olla välttämättä kaikki työtehtävät hallitseva moniosaaja (THL 2024). Kynnys työllistää täsmätyökykyisiä madaltuu, ja henkilökohtaisella tasolla sen ensimmäisen työpaikan saaminen vaikka autistille voi olla se elämän suurin asia, joka mahdollistaa unelmien toteuttamista, kuten vaikka muuton omaan kotiin.
Yrityksiä ei voiteta puolelle jankkaamalla, vaan innostamalla. Positiivinen, rohkea ja asiantunteva viestintä on avain. Moninaisuus on monelle yritykselle kilpailuetu, joten siitä kannattaa viestiä rohkeasti ja yrityksiä kannattaa haastaa moninaisuudella. Esimerkiksi:
• “Tulevaisuuden työpaikat ovat moninaisia – onko sinun yrityksesi?”
• “Palkkaa potentiaalia, älä rajoitteita.”
• “Työelämä kaipaa kaikkia – uskalla erottua.”
Viestinnässä kannattaa korostaa täsmätyökykyisten työntekijöiden yksilöllisiä supervoimia. Luonteenvahvuudet, kiinnostuksen kohteet ja persoonalliset piirteet voivat olla juuri sitä, mitä yritys tarvitsee. Täsmätyökykyisten kohdalla osaamisen kartoittamisessa keskitytään vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin rajoitteiden sijaan, ja tämä on tyypillistä Voimakehä-ajattelua (Wenström 2020).
Moninaisuuden kunnioittaminen on teko ihmisyyden puolesta ja täsmätyökykyisen rekrytointi on Suomen hallituksen työelämäpolitiikan tavoitteiden mukaista toimintaa. Jokainen ansaitsee tulla nähdyksi ja kuulluksi, ja työn muotoilun kautta täsmätyökykyisille löytyisi varmasti enemmän heille sopivia työtehtäviä. Yrityksen yhteiskuntavastuun ei pitäisi olla vaan sanoja – se on tekoja, jotka näkyvät arjessa ja rekrytoinneissa.
Kirjoittaja
Jaana Häkli toimii LAB-ammattikorkeakoulun Kielikeskuksessa lehtorina ja asiantuntijana Moninaisuus työyhteisössä -hankkeessa (LAB 2025).
Lähteet
Kippola-Pääkkönen, A., Pantsar, H. & Keskinarkaus, P. 2024. Osaamisen vahvistaminen työkyvyn ja työllistymisen edistäjänä. Artikkelikokoelma. Pohjoisen tekijät – Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuja 6/2024. Lapin ammattikorkeakoulu. Viitattu 13.6.2025. Saatavissa https://lapinamk.fi/e-kirja/osaamisen-vahvistaminen-tyokyvyn-ja-tyollistymisen-edistajana
LAB. 2025. Moninaisuus työyhteisössä. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 13.6.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/moninaisuus-tyoyhteisossa
Televisioakatemia ry. 2025. Tiedote: Kultainen Venla -palkinnot jaettu vuoden 2024 parhaille tv-ohjelmille ja tekijöille. Viitattu 13.6.2025. Saatavissa https://www.kultainenvenla.fi/tiedote-kultainen-venla-palkinnot-jaettu-vuoden-2024-parhaille-tv-ohjelmille-ja-tekijoille/
THL. 2024. Työn muokkaus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 13.6.2025. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/tyoelamaosallisuus/iisisti-toihin-opas/tyopanos-kayttoon-tyotehtavia-muokkaamalla
Wenström, S. 2020. Voimakehäteoria. Viitattu 13.6.2025. Saatavissa https://voimakeha.fi/vahvuuttamo/
