Kunnallisilla jäteyhtiöillä on olemassa valtavat määrät arvokasta tietoa, jota voisi käyttää nykyistä tehokkaammin jätehuollon seurannassa ja kehityksessä paikkatietojärjestelmien avulla. Tällä hetkellä tämän kaiken tiedon hyödyntämispotentiaali on jäänyt kuitenkin monilta osin huomaamatta. Esimerkiksi jätehuollon nykytilanteen reaaliaikaiseen tarkasteluun ja uusien palveluiden suunnitteluun tulee erilainen näkökulma, kun olemassa oleva tieto viedään taulukkolaskentaohjelmistosta visuaaliseen muotoon kartalle.
Paikkatietoa hyödynnetään joka paikassa ja monen tasoisesti
Paikkatietoa ja paikkatietojärjestelmiä hyödynnetään monella tasolla, eikä pelkästään ammatillisena työvälineenä. Yksinkertainen esimerkki tavalliselle käyttäjälle tutusta paikkatietojärjestelmästä on Google Maps, jonka käyttöliittymä on tuttu lähes jokaiselle taustasta riippumatta (Esri Finland 2021). Tämän vuoksi paikkatiedon jalostamisesta ei kannata tehdä liian suurta haastetta yritykselle. Vaikka ammattikäyttöön tarkoitetut järjestelmät poikkeavat huomattavasti edellä mainitusta esimerkistä, muun muassa monipuolisempien ominaisuuksiensa ja laajojen paikkatiedon tallentamiseen sekä analysointiin tarkoitettujen työkalujen ansioista, ovat monet perusominaisuudet omaksuttavissa lyhyen perehtymisen jälkeen. Tällöin on mahdollista esimerkiksi olemassa olevan tiedon visualisointi. Kun käyttäjän tieto ja taidot käytön myötä kehittyvät, voidaan järjestelmää luonnollisesti siirtyä käyttämään syvällisemmässä kehitystyössä.
Paikkatiedon hyödyntämisen edut jätehuollon suunnittelutyössä
Kunnallisen jätehuollon osalta paikkatietoa hyödynnetään Suomessa tällä hetkellä pääosin kuljetusten seurantaan ja asiakashallintaan liittyvien tietojen käsittelyssä. Esimerkiksi ajolistat ja tyhjennyskohteet ovat lähtökohtaisesti olemassa paikkatietona. Sen sijaan kehitystyössä tätä ja muuta olemassa olevaa tietomäärää hyödynnetään tällä hetkellä vähän. (Pursiainen 2021, 20-21.) Käytännön esimerkkejä jätehuollon paikkatietopohjaisesta kehityksestä löytyykin enemmän ulkomailta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Minnesotan osavaltiossa sijaitsevassa Redwoodin piirikunnassa paikkatietojärjestelmän avulla kartoitettiin alueet, joilla jätehuollon palvelua ei ollut kohtuullisesti saavutettavissa. Tämän kartoituksen perusteella alueen katvealueille perustettiin alueellisia sekalaisen yhdyskuntajätteen keräyspisteitä. (Minnesota Pollution Control Agency 2021.)
Suomessa paikkatietojärjestelmiä olisi mahdollista hyödyntää vastaavanlaisiin tarkasteluihin palveluiden tehostamisen ja alueen jätehuollon kehittämisen tukena. Myös säännöllisesti seurattavien kokonaisuuksien, kuten esimerkiksi asiakkuuksien nykytilan, palveluiden jakautumisen sekä liittymistilanteen kuvaamiseen paikkatietojärjestelmät tuovat havainnollisen avun.
Kirjoittajat
Toni Pursiainen. Kirjoittaja on kunnallisen jätehuollon asiantuntija, joka valmistui kesällä 2021 LAB–ammattikorkeakoulun Kestävän kaupunkiympäristön YAMK-koulutusohjelmasta.
Paul Carroll työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa Kestävä kaupunkiympäristö koulutusohjelman opettajana.
Lähteet
Esri Finland. 2021. Mitä on paikkatieto? [Viitattu 10.11.2021]. Saatavissa: Saatavissa https://www.esri.fi/fi-fi/paikkatieto/intro
Minnesota Pollution Control Agency. 2021. Redwood County drop-off sites. [Viitattu 10.11.2021]. Saatavissa: https://www.pca.state.mn.us/waste/redwood-county-drop-sites
Pursiainen, T. 2021. Haja-asutusalueen jätehuoltojärjestelmän tarkastelu ja kehittäminen Salpakierto Oy:n toimialueella, Case Heinola. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Kestävä kaupunkiympäristö. Lahti. [Viitattu 10.11.2021]. Saatavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/504099
