Ikäihmisten palvelutalossa asukkaat saavat kokonaisvaltaista hoivaa tarpeidensa mukaisesti ympäri vuorokauden. Siellä toteutetaan myös palliatiivista hoitoa ja perustason saattohoitoa. Palliatiivinen hoito on kyseessä, kun asukkaan sairauden kulkuun ei voida enää vaikuttaa. Lääkäri tekee päätöksen saattohoidosta lääketieteellisin perustein, kun hän arvioi asukkaan elinajan olevan muutamista päivistä viikkoihin. (Palliatiivinen hoito ja saattohoito. Käypä hoito -suositus 2019).
Ikäihmisten palvelutalossa elämän loppuvaiheen ennakoivan hoitosuunnitelman laatiminen yhdessä asukkaan kanssa on merkityksellinen. Hoitosuunnitelma laaditaan lääkärin ja hoitajan toimesta, ja suunnitelman laatimisessa on paikalla asukkaan lisäksi mahdollisesti myös hänen läheinen/läheiset. Hoitosuunnitelmaan kirjataan asukkaan tarpeet ja toiveet, ja lisäksi se sisältää tiedot hoidon linjauksista -ja rajauksista. Hoitosuunnitelmaan kirjataan myös mahdollisen moniammatillisen yhteistyön tarve, sekä kulttuuriin liittyviä toiveita. Hoitosuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan. (Tarnanen ym. 2019.) Oikea-aikaisesti laadittu hoitosuunnitelma on inhimillisesti asukkaan edun mukainen ja hänen toiveitaan kunnioittava. Sillä voidaan saavuttaa myös yhteiskunnallista hyötyä resurssien oikeassa kohdentamisessa; se voi vähentää niin sanottuja turhia siirtoja hoitopaikasta toiseen (Lehto ym. 2019).
Palliatiivinen hoito
Palliatiivisen hoidon tavoitteena on elämänlaadun vaaliminen ja kärsimysten lieventäminen. Ikäihmisillä on eri sairauksia, jotka aiheuttavat oireita. Heillä on muun muassa sydän -ja verisuonisairauksia, tuki –ja liikuntaelinsairauksia, muistisairautta ja syöpää. Yleisimpinä oireina esiintyy kipua, hengenahdistusta, pahoinvointia ja kuihtumista. Oireita pyritään hoitamaan niin, että asukkaalla olisi mahdollisimman hyvä olotila, ja hänen oireensa lieventyvät. Hyvään oirehoitoon kuuluu sekä lääkehoito, että lääkkeetön hoito. (Palliatiivinen hoito ja saattohoito. Käypä hoito -suositus 2019).
Palvelutalossa lääkeluvallinen hoitaja (sairaan- tai lähihoitaja) voi antaa asukkaalle lääkkeitä monissa eri muodoissa; tablettina, liuoksena, suppona, laastarina, ja injektioina. Asukkaan oireita tulee arvioida säännöllisesti; kysymällä asukkaalta itseltään ja tarkkailemalla hänen eleitä, ilmeitä, liikehdintää ja niin edelleen. Jos asukkaalla on kipua, on sen hoito vaikuttavampaa, kun arviointiin käytetään validoituja mittareita, esimerkiksi numeerista kipuasteikkoa (NRS = numeric rating scale), tai PAINAD (Pain Assessment in Severe Dementia) –mittaria. (Palliatiivinen hoito ja saattohoito. Käypä hoito -suositus 2019). Nämä ovat soveltuvia käytettäväksi ikäihmisillä, myös muistisairailla.
Lääkkeetön oirehoito on yhtä tärkeää kuin lääkkeellinen hoito. Lääkkeettömiä hoitokeinoja ovat esimerkiksi asentohoito, koskettaminen, musiikki ja esimerkiksi tuulettimesta tuleva ilmavirtaus. (Tarnanen ym. 2019.) Hoitajan tulee käyttää sellaisia lääkkeettömiä hoitokeinoja, jotka auttavat asukasta. Tätä edesauttaa se, että hoitohenkilökunta tuntee asukkaat. Asukkaan oireet lievittyvät parhaiten yhdistämällä lääkkeellistä ja lääkkeetöntä hoitoa.
Saattohoito
Asukkaan elämän viimevaiheen hoitotyö on ainutlaatuista, ja kokonaisvaltaista kuolevan ihmisen hoitamista. Saattohoito on viimeinen osa palliatiivista hoitoa, ja sen tavoitteena on kärsimysten lieventäminen ja hyvä palliatiivinen hoito kuoleman läheisyydessä. Asukkaan oireita hoidetaan sekä lääkkeellisin että lääkkeettömin keinoin. Ennakoivan hoitosuunnitelman perusteella hoitajalla on tietoa asukkaan tarpeista ja toiveista. Näin asukas saa inhimillistä, yksilöllistä ja kokonaisvaltaista hoitoa kuoleman läheisyydessä, aina kuoleman hetkeen asti. (Palliatiivinen hoito ja saattohoito. Käypä hoito -suositus 2019). Hoitajan rauhallisuus ja aito läsnäolo tuo turvaa kuolevalle ihmiselle.
Kuoleva ihminen tarvitsee vierelleen läheisen, ja saattajan – onhan hän luopumassa elämästään. Saattohoitovaiheessa huomioidaan myös läheiset. Hotus- suosituksen (2023) mukaan hoitajan tehtävänä on antaa riittävästi ja kiireettömästi aikaa läheisen kohtaamiseen, tiedon antamiseen ja kysymyksiin vastaamisiin. Läheinen tarvitsee aitoa läsnäoloa ja hyvää vuorovaikutusta. Läheisellä on mahdollisuus osallistua asukkaan hoitoon, hoitajan kantaessa kuitenkin hoitovastuun. Hoitaja ohjaa läheistä siinä, miten hän voi osallistua hoitamiseen. Hoitaja tukee läheistä surussa ja luopumisessa, sekä tarvittaessa auttaa muistojen tallentamisessa. (Aho ym. 2023).
Kirjoittajat
Hanna Vähäsöyrinki on sairaanhoitaja ja opiskellut palliatiivisen hoidon asiantuntija erikoistumiskoulutuksessa.
Titta Sainio työskentelee hoitotyön lehtorina palliatiivisen hoidon erikoistumiskoulutuksessa LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Aho, A., Eironen, S., Havusto, J., Hökkä, M. & Kritz, J. 2023. Palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa olevan potilaan läheisten kohtaaminen ja tukeminen. Hotus-hoitosuosituksen lyhennelmä. Viitattu 15.11.2025. Saatavissa https://hotus.fi/wp-content/uploads/2023/09/hoitosuositus-palliatiivinen-web.pdf.
Hotus. 2023. Hotus-hoitosuositus. Palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa olevan potilaan läheisen kohtaaminen ja tukeminen. Työryhmä: Aho A., Eironen S., Havusto J., Hökkä M., Kritz J. Hoitotyön tutkimussäätiö. Viitattu 23.11.2025. Saatavilla https://hotus.fi/wp-content/uploads/2023/09/pall-suositus.pdf
Lehto J., Marjamäki E. & Saarto T. 2019. Elämän loppuvaiheen ennakoiva hoitosuunnitelma.Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim: 135(4): 335-42. Viitattu 18.11.2025. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo14788
Palliatiivinen hoito ja saattohoito. 2019. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 23.11.2025. Saatavilla https://www.kaypahoito.fi/hoi50063#s32
Saarto, T., Finne-Soveri, H. 2019. Suositus palliatiivisen hoidon palveluiden tuottamisesta ja laadun parantamisesta Suomessa: Palliatiivisen hoidon asiantuntijaryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 15.11.2025. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/9936f67e-8ab8-4a07-a636-5dbf1c0fca3b
SPHY. Palliatiivista hoitoa ohjaava lainsäädäntö ja suositukset. Viitattu 25.11.2025. Saatavissa https://www.sphy.fi/palliatiivinen-hoito/palliatiivista-hoitoa-ja-saattohoit/
Tarnanen, K., Saarto, T. & Laukkala, T. 2019. Kuolevan potilaan oireiden hoito. Duodecim. Käyvän hoidon potilasversio. Viitattu 15.11.2025. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/khp00072.
THL. 2019. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallinen laatusuositus. Viitattu 15.11.2025. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/ikaantyminen/elaman-loppuvaiheen-hoito/lait-ja-suositukset-koskien-elaman-loppuvaiheen-hoitoa/palliatiivisen-hoidon-ja-saattohoidon-kansallinen-laatusuositus.
