Palliatiivisella eli oireenmukaisella hoidolla tarkoitetaan kuolemaan johtavaa tai henkeä uhkaavaa sairautta sairastavan potilaan ja hänen läheistensä aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa, jolla pyritään ehkäisemään ja lievittämään kärsimystä sekä vaalimaan elämänlaatua. Palliatiivisen hoidon tarpeen tunnistaminen on edellytys hyvälle elämän loppuvaiheen hoidolle. (Palliatiivinen hoito ja saattohoito, Käypä hoito- suositus 2019.)
”Potilas on osastolla vatsakivun, keltaisuuden ja yleistilan laskun vuoksi. Tutkimuksissa löydöksenä epäily laajasti levinneestä haimasyövästä, joka aiheuttaa sappitietukoksen. Suunnitelmana sappitietukoksen laukaiseminen ja koepalan otto. Palliatiivinen hoitaja pyydetty käymään tukikontaktin luomista varten.”
Edellä kuvattu on tyypillinen tilanne päivystyksellisen potilaan tulosyystä gastrokirurgian vuodeosastolle. Gastrokirurgian vuodeosastolla hoidetaan vatsaelinkirurgisia potilaita ja potilaista iso osa sairastaa syöpätautia, joka ei ole parannettavissa. Kirurgista syöpäpotilasta hoidetaan tilanteen vaatimalla tavalla, vaikka lopullista syöpädiagnoosia ja hoitolinjaa ei olisi selvillä. Lopullinen hoitolinja määrittyy koepalavastauksen ja onkologin arvion perusteella. Osastolla toteutetaan pre- ja postoperatiivista hoitotyötä, ja potilaille tehdään myös palliatiivisia kirurgisia toimenpiteitä. (Ståhl 2024.)
Hoitolinja ja palliatiivinen kirurgia
Hoitolinja määrittelee hoidon tavoitteen, joka turvaa potilaalle hänen arvojensa ja toiveidensa mukaisen, mutta lääketieteellisesti perustellun parhaan mahdollisen hoidon. Parantumattomasti sairaan potilaan hoitolinja voi olla jarruttava tai palliatiivinen. Jarruttavassa hoitolinjassa taudin etenemistä pyritään hidastamaan ja elinaikaa pidentämään. Palliatiivisessa hoitolinjassa taudin kulkuun ei ole enää mahdollista vaikuttaa, ja tavoitteena on vain kärsimyksen lievittäminen ja elämänlaadun vaaliminen. Palliatiivista hoitoa tulee antaa parantumattomasti tai henkeä uhkaavasti sairaalle potilaalle hoitolinjasta riippumatta. (Palliatiivinen hoito ja saattohoito, Käypä hoito -suositus 2019.)
Parantumattomasti syöpäsairaan potilaan palliatiivisella kirurgialla tarkoitetaan oireita lievittäviä ja elämänlaatua parantavia kirurgisia toimenpiteitä. Ruuansulatuskanavan ja sen lähielinten syövät aiheuttavat tukoksia ja ovat varsin yleisiä ongelmia palliatiivisessa hoidossa, jossa tavoitteena on palauttaa ruuansulatuskanavan normaali toimivuus. Ruuansulatuskanavan onnistunut palliatiivinen kirurgia yhdistettynä onkologisiin hoitoihin voi lisätä potilaan laadukasta elinaikaa. Palliatiivinen kirurgia suunnitellaan ja toteutetaan yksilöllisesti onkologien ja kirurgien yhteistyönä. Myös puhtaasti palliatiivisen hoitolinjauksen omaavalle potilaalle voidaan suorittaa palliatiivista kirurgiaa, mikäli sen avulla voidaan lievittää oireita ja parantaa elämänlaatua. (Saarnio ym. 2013)
![[Alt-teksti: himmeästi valaistu sairaalan käytävä, jota pitkin kulkee yksi hoitaja.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/11/899_2024_Palliatiivinen-potilas-gastrokirurgian-vuodeosastolla-1024x634.jpg)
Palliatiivisen tukikontaktin luominen
Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan palliatiivinen hoito tulisi aloittaa, kun sairaus tai sen hoidot heikentävät potilaan elämänlaatua ja aiheuttavat kärsimystä. (Saarto 2023) Kaikkien terveydenhuollon ammattihenkilöiden tulee hallita palliatiivisen hoidon perusteet ja tarvittaessa konsultoida palliatiiviseen hoitoon erikoistuneita yksiköitä. (Palliatiivinen hoito ja saattohoito, Käypä hoito -suositus 2019.)
Palliatiivisen tukikontaktin luominen varhaisessa vaiheessa parantumattomasti sairaalle potilaalle parantaa potilaan elämänlaatua sairauden hoidon rinnalla. Gastrokirurgialla työskentelevän hoitohenkilökunnan on tärkeää ymmärtää hoitolinjoja, käsitteitä ja määritelmiä. Näiden ymmärtäminen lisää heidän taitojaan ja valmiuksiaan tunnistaa palliatiivista hoitoa tarvitsevan potilaan.
Ståhl (2024) suunnitteli ja kehitti palliatiivisen hoidon erikoistumiskoulutuksessa koulutusmateriaalin gastrokirurgian vuodeosaston henkilökunnalle. Koulutusmateriaalissa selitetään käsitteitä, kerrotaan teoriatietoa palliatiivisen potilaan hoidon perusteista ja palliatiivisista gastrokirurgisista toimenpiteistä sekä annetaan käytännön ohjeita palliatiivisen tukikontaktin luomiseen Päijät-Hämeen keskussairaalassa.
Kirjoittajat
Kristiina Ståhl työskentelee sairaanhoitajana Päijät-Hämeen keskussairaalassa gastrokirurgian vuodeosastolla R4 ja suoritti palliatiivisen hoidon asiantuntija – erikoistumisopinnot LAB-ammattikorkeakoulussa.
Titta Sainio on hoitotyön lehtori LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä Lappeenrannan kampuksella. Hän on muun muassa lääkehoidon sekä palliatiivisen hoidon asiantuntija -erikoistumiskoulutuksen opettaja.
Lähteet
Palliatiivinen hoito ja saattohoito. Käypä hoito -suositus. 2019. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 22.10.2024. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/hoi50063#s32
Saarnio, J., Huhtinen, H. & Grönroos, J. 2013. Ruuansulatuskanavan palliatiivinen kirurgia. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. Viitattu 22.10.2024. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo10824
Saarto, T. 2023. Palliatiivisen hoidon integraatio osaksi kuolemaan johtavien kroonisten sairauksien käypää hoitoa. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. Viitattu 22.10.2024. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo17207
Ståhl, K. 2024. Palliatiivinen potilas gastrokirurgian vuodeosastolla. Koulutusmateriaali Kirurgian osasto R4 työntekijöille. Erikoistumisopintojen kehittämistehtävä.
