Mentorointi tunnetaan perinteisesti niin sanottuna mentori‒kisälli-mallina, jolloin kisälli oppii ja omaksuu mentoriltaan sovittuun työhön tai aihekokonaisuuteen liittyviä asioita. Tämän päivän mentorointi mukautuu myös paljon muuhun. Kupiaksen ja Salon (2021) mukaan tämän päivän mentorointi on pitkälti kasvun tukemista, dialogia ja uuden luomista. Sen tavoitteena on välittää kokemuksia ja hiljaista tietoa, edistää tavoitteellisuutta ja luovuutta, lisätä erilaisuuden sietokykyä ja parantaa yhteistyötaitoja.  

Virtanen ym. (2015) ovat kuvanneet, että mentoroinnin tarkoituksena on myös  tukea elinikäistä oppimista, joka tarkoittaa ihmisen kykyä oppia ja kehittyä läpi koko elämänsä, osana työelämää ja erilaisia yhteisöjä.

Aito työelämälähtöinen tarve menetelmän taustalla

Erityisesti Covid-19 -pandemian myötä lisääntynyt etätyö on tuonut haasteita kollegiaalisuuden toteutumiseen sekä tiedon ja tuen jakamiseen esihenkilötyössä. Mäkiniemen ym. (2021) tutkimustulosten mukaan yksin tehtävä työ lisää kokemusta yksinäisyydestä, uupumuksesta ja stressistä. LAB-ammattikorkeakoulussa ja Eksotessa on tunnistettu tarve esihenkilöiden osaamisen vahvistamiselle, työhyvinvoinnin tukemiselle sekä kollegiaalisuuden lisäämiselle.

LAB SoteCampus (LAB 2022) on Eksoten ja LABin yhteiskehittämisen toimintamalli, jonka yhtenä tehtävänä on edistää molempien organisaatioiden johtamis- ja työn kehittämisosaamista.  Yhtenä yhteistyön tuloksena on kehitetty mentorointimalli, joka vastaa monipuolisesti tunnistettuun tarpeeseen.

Mallin erityisyys piilee siinä, että taustalla ovat organisaatioiden strategiset kehittämistarpeet, joista on johdettu yksilöiden osaamista tukevat elementit. Mallissa kaksi toisilleen tasavertaista esihenkilöä mentoroi toisiaan olemalla työkylässä toisen esihenkilön yksikössä. He arvioivat jakson aikana omaa kehittymistään peilaten oppimistaan lähtötavoitteisiin.  Atjosen (2021, 36) mukaan kehittävää arviointia tulisi tapahtua jatkuvasti, ja sen tulisi integroitua osaksi jokapäiväistä toimintaa, toisin sanoen muodostua tavaksi tehdä työtä. Siksi arviointi onkin olennainen osa kehitettyä mentorointimallia.

Pilotista vaikuttavia tuloksia

Mallia pilotoitiin keväällä 2022 Eksotessa ja se sai loistavaa palautetta. Pilotissa mukana olleet henkilöt kertoivat jakaneensa mentorointijaksolla osaamista esimerkiksi teknologiasta ja ratkoneensa yhdessä haastavia johtamistilanteita.  He kertoivat myös, että kaikkia strategiasta johdettuja tavoitteita tuli sivuttua lähes päivittäin ja mentoroinnilla koettiin olevan vahvasti positiivinen vaikutus työhyvinvointiin.

Parit jatkavat mentorointia jakson jälkeen keskinäisin tapaamisin. Pitkän aikavälin tavoitteena on luoda mentorointipareista verkosto, joka kokoontuu tietyin väliajoin ajankohtaisten asioiden ympärille. Vaikka malli on kehitetty ja pilotoitu sote-organisaatiossa, on sitä mahdollisuus laajentaa käytännössä mihin tahansa organisaatioon.

Pilotoinnin vaikuttavat tulokset antavat myötätuulta mentorointimallin käytölle laajasti molemmissa organisaatioissa. Mahdollisuudet oman osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiselle on annettu. Nyt siihen täytyy vain uskaltaa tarttua.

Lähteet

Atjonen, P. 2021. Kehittävä arviointi kasvatusalalla. Joensuu: Kirjokansi.

Kupias, P. & Salo, M. 2021. Mentorointi 4.0. Verkkokirja: Alma Talent Oy.

LAB. 2022. LAB SoteCampus. Hanke. Viitattu 9.9.2022. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/lab-sotecampus

Mäkiniemi, J-P., Oksanen, A.& Mäkikangas, A. 2021. Loneliness and Well-Being during the COVID-19 Pandemic: The Moderating Roles of Personal, Social and Organizational Resources on Perceived Stress and Exhaustion among Finnish University Employees. International Journal of Environmental research and public Health.Viitattu 9.9.2022. Saatavissa https://www.mdpi.com/1660-4601/18/13/7146/htm  

TheDigitalArtist. 2017. Linforth, P. Mentorointi, liiketoimintaa, menestys. Pixabay. Viitattu 9.9.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/mentorointi-liiketoimintaa-menestys-2738524/

Virtanen, V., Postareff, L. & Hailikari, T. 2015. Millainen arviointi tukee elinikäistä oppimista? Yliopistopedagogiikka, 1. Viitattu 9.9.2022. Saatavissa https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2015/03/27/millainen-arviointi-tukee-elinikaista-oppimista/