Pelien ja visailun kautta työmatkaliikkumisen viestiä eteenpäin

Kahdessa lahtelaisessa työpaikassa aloitettiin työmatkaliikkumisen kokeilut Kestävän Liikenteen Pilotit Päijät-Hämeessä (KELPO) -hankkeessa (LAB 2025). Työpaikoilla on yhtenä tavoitteena lisätä henkilökuntansa tietoisuutta kestävästä työmatkaliikkumisesta. Kokemuksia ja tuloksia jaetaan laajemmin päijäthämäläisille työpaikoille osana kestävän liikkumisen teemavuotta (Lahden kaupunki 2025).

LAB-ammattikorkeakoulu kartoitti työmatkaliikkumisen tilannetta työpaikoilla muun muassa kyselyllä, haastatteluilla ja havainnointikierroksilla. Lisäksi työntekijöitä on jututettu työpaikkojen tapahtumissa. Selvitysten pohjalta työpaikoille annettiin toimenpidesuosituksia ja ehdotuksia kokeiluista. Lähtökohdat työmatkaliikkumisen olosuhteille olivat pääpiirteittäin hyvät. Kokeilut ovat parhaillaan käynnissä, ja niiden vaikutuksia tarkastellaan seurantakyselyllä.

KELPO-hankkeen kyselyyn vastaajista kuitenkin vain 31 % kokee, että työpaikka viestii riittävästi työmatkaliikkumisen eduista. Lisäksi kannustusta ja tukea kaivattiin, eikä kaikki henkilöstötilat olleet jokaiselle tuttuja. Työpaikoille suositeltiin muun muassa erilaisia viestinnällisiä toimia ja tempauksia. Toisessa organisaatiossa henkilöstö pitää kisailuista ja toiseen organisaatioon kuuluu luontevasti itsensä haastaminen.

Visaillen ja suunnistaen kestävään työmatkaliikkumiseen

Työpaikoille laadittiin työmatkaliikkumisen kyselytulosten pohjalta työmatkaliikkumisen visat. Henkilöstö päätteli pienryhmissä tai pareittain työmatkojen pituuksia, suosituimpia kannustimia ja tyytyväisyyttä työmatkaliikkumisen olosuhteisiin. Osin oikeat vastaukset yllättivät, mutta visassa tarjottiin vastauksien lisäksi lisätietoa. Parhaiten työyhteisönsä työmatkat tunteneelle tiimille oli palkinnoksi eväsherkut ja tiimihenkeä nostattava kesäpeli.

[Alt-teksti: kaksi henkilöä tutkimassa tietokoneen näyttöä suurehkon seminaarihuoneen  ikkunan ääressä, seinillä tapahtumaan liittyviä julisteita sekä koristenauhaa ja ilmapalloja.]
Kuva 1. Hankkeen yhteistyöyrityksen työntekijät arvuuttelivat työyhteisön kulkutavoista. (Kuva: Annukka Heinonen)

Erilaisten tapahtumien ohessa tapahtuvat tempaukset toimivat tilanteessa jäänmurtajana, jonka myötä keskustelu on rennompaa (Niemi & Salmenkangas 2021). Työturvallisuuspäivän tapahtumassa hyödynnettiin heittopeliä, jonka maalitauluun kerätyt pisteet määrittelivät heittäjälle kulkumuodon. Heittopelissä saadun “oikean” tai “väärän” tuloksen kautta osallistujia jututettiin arjessa kulkemisesta heidän kertoessaan mielipiteitään työn ja kodin välillä kulkemisesta eri kulkumuodoilla. Töihin kuljetaan autolla olosuhteiden pakottamana ja osa tottumuksesta.

Työmatkaliikkujien monenlaiset tarpeet

Toiseen organisaatioon toteutettiin lisäksi työmatkaliikkumisen suunnistus, jonka voi suorittaa töihin saapuessaan tai tauon ohessa. Samalla tulevat tutuiksi kestävään työmatkaan oleellisesti liittyvät paikat, kuten pukutilat, kuivauskaappi, lähin bussipysäkki sekä työpaikan kahvilasta saatavat aamupalavaihtoehdot. Rastit kierrettyään ja koodin ratkaistuaan työntekijä sai noutaa palkinnon työpaikan kahviosta.

Kestävillä kulkumuodoilla kulkevilla on erilaiset tarpeet työpaikan tiloilta kuin yksityisautoilijalla. Kun autoilijaa kiinnostaa parkkipaikan löytyminen, omin voimin kulkevan tarpeisiin voivat lukeutua turvalliset säilytystilat, siistiytyminen ja vaatesäilytys. (Sallinen ym. 2025, 15)

Kyselyyn vastanneista työntekijöistä 35 % kulkee alle 9 kilometrin työmatkaa, toisaalta 44 %:lla on yli 20 kilometrin työmatka. Työmatkan pituudesta ja olosuhteista, kuten mäkisyydestä riippuen työmatka voi olla kevyt polkaisu tai haastava urheilusuoritus, lisäksi erilaisiin sääolosuhteisiin tulee varautua. Joukkoliikenneyhteydet voivat olla vaihtelevia, erityisesti poikittaisesti kuljettaessa tai kuntarajoja ylittäessä. Tällöin yhteyksiä voi olla tarpeen täydentää kävellen, pyöräillen tai kaupunkipyörällä. Pidempäänkin työmatkaan voi saada arkiliikettä, kun kulkee joukkoliikenteen reitille.

Lahden seudun liikenne teki kesällä aikataulu- ja reittimuutoksia muun muassa Nastolan suuntaan lisäämällä vuoroja myös viikonlopulle (LSL 2025). Seurantakyselyllä tarkastellaan, vaikuttivatko työpaikalla tehdyt kokeilut ja kehittämistoimet sekä LSL:n uudistukset työmatkan kulkutapoihin. 

Kirjoittaja

Tiia Tuomisto työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja KELPO-hankkeessa asiantuntijana.

Lähteet

LAB. 2025. Kestävän liikenteen pilotit Päijät-Hämeessä (KELPO). Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 16.7.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/kestavan-liikenteen-pilotit-paijat-hameessa-kelpo

Lahden kaupunki. 2025. Kestävän liikkumisen teemavuosi. Viitattu 16.7.2025. Saatavissa https://www.lahti.fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/ymparistokaupunki/kestavan-liikkumisen-vuosi-2025/

LSL. 2025. Kesän 2025 liikennöinti: reitti- ja aikataulumuutokset. Linjakohtaiset muutokset. Lahden seudun liikenne. Viitattu 21.7.2025. Saatavissa https://www.lsl.fi/ajankohtaista/kesan-2025-liikennointi-reitti-ja-aikataulumuutokset/

Niemi, J. & Salmenkangas, M (toim.). 2021. Hurahda pelilliseen työotteeseen! Ideoita toiminnallisiin tehtäviin. Viitattu 21.7.2025. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/509065/2021%20OIVA%2043%20Hurahda%20pelilliseen%20ty%C3%B6tteeseen.pdf?sequence=2

Sallinen, N., Tuomisto, T., Leka, K. & Mirola, T. 2025. Kestävää työmatkaliikkumista Lahdessa: tilannekuva, kehittäminen työpaikoilla ja viestintä vaikuttavuuden tukena. LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 85. Viitattu 21.7.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-500-1