Hajanainen tieto ja vanhentuneet ohjeet turhauttavat ja vievät aikaa hoitajan työstä, ja painetun tai sähköisen tiedon saannin epävarmuus voi estää tiedon hankkimisen, mikä ei tue oppimisprosessia. LAB-ammattikorkeakoulun suolistosairauksien hoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksen kehittämistehtävän pohjalta toteutettiin Meilahden kirurgian päivystysosastolle uusien hoitajien ja opiskelijoiden tueksi päivitetty perehdytysohje divertikuliittipotilaan ohjaamisesta.
Oikeanlainen hoito ja potilaan ohjaaminen ovat keskeisiä tekijöitä potilaan toipumisessa divertikuliitista. Divertikuliitti voi esiintyä joko lievänä tai vakavana. Ymmärrys taustasyistä, kuten ruokavalion ja elintapojen merkityksestä ja suoliston terveydestä, on tärkeää potilaan hoidossa. Divertikuliitin eli umpipussitaudin esiintyvyys länsimaalaisilla ihmisillä on ikääntymisen myötä yleistynyt. Keski-iän ylittäneillä yli puolella esiintyy divertikuloosia. Syntymekanismia ei tarkkaan tunneta mutta, huonoilla elämäntavoilla kuten vähäisellä liikunnalla, ylipainolla, ummetustaipumuksella, tupakoimisella ja vähäkuituisella ruokavaliolla vaikuttaisi olevan osuutta asiaan. Ruokavalion osuutta tutkitaan, ja ihmis- ja eläinkokeiden kautta on saatu viitteitä, että runsaskuituinen ruokavalio ehkäisee divertikkeleiden syntyä. Kuitenkin divertikkelitauti pysyy suurimmalla osalla ihmisistä oireettomana koko elämän. (Mentula & Sallinen 2018).
Divertikuliitin diagnoosi: oireiden ja kuvantamisen yhdistelmä
Divertikuliitin diagnoosi tehdään oirekuvan perusteella, ja sitä voidaan täydentää radiologisilla tutkimuksilla, kuten tietokonetomografialla. Akuutin tulehduksen vaiheessa ei suositella tehtäväksi kolonoskopiaa, koska se voi aiheuttaa peittyneen perforaation aukeamisen, aiheuttaen vatsakalvontulehduksen, ja lisäksi se on potilaalle kivuliasta. Kokonaisvaltaisesti divertikuliitin diagnosoinnissa otetaan huomioon potilaan oireet, laboratoriotulokset ja kuvantamistutkimusten löydökset.
Komplisoituneessa divertikuliitissa on kyseessä divertikkelin puhkeaman seurauksena syntynyt paise tai kehittynyt vatsakalvontulehdus. Antibiootit saattavat olla tarpeen tulehduksen hallitsemiseksi, mikäli esiintyy komplikaatioita: paiseita, perforaatioita tai toistuvia jaksoja, ja tällöin voi olla tarpeen kirurginen toimenpide divertikuliitin hoitamiseksi. (Mentula & Sallinen 2018).
Potilaan ohjaus ja asialliset ohjeet apuna
Hyvässä perehdytysohjeessa on esitelty tarpeelliset asiat, asioiden esittely on loogisessa järjestyksessä ja ilmaisutapa on lukijalle sopiva. Erikoistermien käyttö ei ole suotavaa, mutta jos niitä käytetään, tulee niiden merkitys avata lukijalle. (Kankaanpää ym. 2011, 295–299.) Ongelma ohjeissa on, että niitä ei lueta eikä niiden sisältöä muisteta. (Korpela 2020; Sarkkinen 2021).
Suunnitelmallinen ohjaus ja perehdytys lisää tuottavuutta ja tehokkuutta, se parantaa työtyytyväisyyttä ja sitoutumista sekä luo tasalaatuisuutta ja prosessin kehittämistä. (Silvonen 2023.)
Perehdytysohjeen tarkoituksena oli lisätä tietoa divertikuliitista ja sen hoidosta sairaalajaksolla sekä antaa tietoa, miten ohjata potilasta elämään divertikuliitin kanssa. Kehittämistehtävä toteutettiin PDCA-mallin mukaan kesän 2024 aikana. Palautekyselyn pohjalta tehtiin pieniä korjauksia, ja lopullinen perehdytysohje lisättiin kirurgian päivystysosaston sähköiseen kansioon, mistä se on nopealla haulla kaikkien saatavilla.
Kirjoittajat
Annika Viitala opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa suolistosairauksien hoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksessa ja työskentelee sairaanhoitajana Meilahden sairaalan kirurgian päivystysosastolla.
Marjut Lintunen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikössä hoitotyön lehtorina.
Lähteet
derneuemann. 2017. Vatsakipu, mies, farkut, villapaita. Pixabay. Viitattu 21.9.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/vatsakipu-mies-farkut-villapaita-2821941/
HUS. 2021. Divertikuloosi ja divertikuliitti. Potilasohje. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri.
Kankaanpää, S. & Piehl, A. 2011. Tekstintekijän käsikirja ‒ Opas työssä kirjoittaville. Espoo: Suomen Yrityskirjat Oy.
Korpela, J. 2020. Ohjeen kirjoittaminen. Jukan avoin tietosivusto. Viitattu 28.3.2024. Saatavissa https://jkorpela.fi/kirj/7.7.html
Mentula, P. & Sallinen, V. 2018. Divertikkelitauti. Teoksessa: Färkkilä, M., Heikkinen, M., Isoniemi, H. & Puolakkainen, P (toim.). 2018. Gastroenterologia ja hepatologia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 21.9. 2024. Saatavissa https://www.oppiportti.fi/op/gjh05905/do?p_haku=divertikuliitti#q=divertikuliitti
Silvonen, A. 2023. Onnistunut perehdytys sitouttaa ja parantaa tuottavuutta – Huolehdi 5 avainkohdasta. Brik. Johtamisen ja esimiestyön erikoisammattilehti. Viitattu 29.3.2024. Saatavissa https://www.brik.fi/onnistunut-perehdytys-sitouttaa/