Hallitus esittää kevennyksiä perintö- ja lahjaverotukseen. Nykyisen perintö- ja lahjaverolain mukaan verotettavan perintöosuuden alaraja on 20 000 euroa (Perintö- ja lahjaverolaki 378/1940). Mikäli lakiesitys hyväksytään, se korottaisi perintöveron alarajan 30 000 euroon. Samassa yhteydessä lahjan alaraja korotettaisiin 5 000 eurosta 7 500 euroon. Lakiehdotus toteutettaisiin muuttamalla perintö- ja lahjaveroasteikkoja sekä verotettavia alarajoja. Lisäksi on tarkoitus korottaa tavanomaisen koti-irtaimiston verovapaata ylärajaa 4 000 eurosta 7 500 euroon (HE 94/2025).
Hallituksen tavoitteena on muuttaa myös perintöverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennusta. Muutos koskisi tilanteita, joissa alaikäisen perillisen perintöosuuteen kuuluisi osuus maatilan tai osakeyhtiön osakkeista. Tällöin perillisen edunvalvoja voisi jatkaa osakeyhtiössä yritystoimintaa hallituksen jäsenenä tai toimitusjohtajana. Tämä katsottaisiin verovelvollisen sukupolvenvaihdoshuojennukseen oikeuttavaksi toiminnan jatkamiseksi (HE 94/2025).
Perintövero on progressiivinen
Perintövero on luonteeltaan progressiivinen vero, samalla tapaa kuin ansiotulosta maksettava valtion veron osuus. Sitä mukaa kun perintöosuuden määrä kasvaa, siitä maksettavan perintöveron määrä nousee suhteellisesti enemmän. Tämä selviää tällä hetkellä voimassa olevista perintöverotaulukoista. Esimerkiksi ensimmäisessä veroluokassa 50 000 euron perinnössä veron määrä on 3 prosenttia perintöosuuden määrästä. Vastaavasti 220 000 euron perinnöstä veron määrä kasvaa jo 9,86 prosenttiin (Aarnio ym. 2020).
Vuonna 2021 Tilastokeskuksen tekemän selvityksen mukaan puolet perinnönsaajista sai perintöosuuksia alle 15 100 euroa. Samalla ajanjaksolla 64,3 %:lla perinnönsaajista nettotulot olivat alle 30 000 euroa (Tilastokeskus 2024a).
Verotettavia lahjojen osalta, noin puolet sai lahjoja, joiden kokonaisarvo jäi alle 30 000 euron. Lahjansaajien käytettävät nettotulot pysyivät tutkimuksen mukaan samalla tasolla (Tilastokeskus 2024a).
Perintöä saaneista 42,3 % joutui maksamaan perintöveroja vuonna 2021. Selvityksen mukaan noin puolet perintöveroista oli suuruudeltaan alle 3 000 euroa. Perintöverojen keskiarvon oli tuolloin 11 400 euroa (Tilastokeskus 2024).
Vastaavasti maksettavaksi määrätyistä lahjaveroista puolet oli alle 2 200 euroa. Keskiarvon lahjaveroissa ollessa 7 300 euroa vuonna 2021 (Tilastokeskus 2024a).
Suurimmat perintöverot tulevat maksettavaksi enimmäkseen hyvätuloisille
Perinnönsaajista kaikkiaan noin 8 prosenttia sai vähintään 200 000 euron perintöosuuden. Nämä maksoivat yli puolet (56 prosenttia) vuonna 2020 perintöverojen yhteenlasketusta arvosta (Tilastokeskus 2024b).
Mitä suuremmaksi perinnön määrä kasvoi, sen epätasaisemmaksi myös maksuun määrättyjen perintöverojen suhteellinen osuus kaikista perintöveroista nousi. Vähintään miljoonan euron perinnön saaneita oli vuonna 2020 noin 50 perinnönsaajaa. Heille määrättiin maksettavaksi vähintään 500 000 euron perintöverot. Näiden perinnönsaajien perintöverojen osuus kaikista vuonna 2020 määrättyjen perintöverojen yhteenlasketusta määrästä oli 8 prosenttia. Vuonna 2020 perintöjä sai yhteensä 145 600 henkilöä. Kun lukua verrataan kaikkiin perinnönsaajiin, niin 0,03 prosenttia perinnönsaajista maksoi perintöveroja 8 prosenttia valtion keräämästä perintöveron määrästä.
Kun perinnönsaajien määrää, heidän käytettävissään olevia nettotuloja ja perintöjen keskimääräistä suuruutta verrataan keskenään, niin on täysin perusteltua pyrkiä muuttamaan perintö- ja lahjaveron alarajaa ylemmäs, koska vuonna 2022 perintöveroja päätyi ulosottoon verohallinnon tietojen mukaan noin 12 miljoonaa euroa (Laitinen & Haajanen 2023). Ei voida pitää tarkoituksenmukaisena, että Suomessa voimassa oleva perintö- ja verolainsäädäntö ajaa ihmisiä talousvaikeuksiin perintönä saatavan varallisuuden vuoksi.
Mikäli lakiesitys menee läpi, niin uusi perintöveroasteikko tulisi mitä todennäköisimmin voimaan 1.1.2026 alkaen, ja sitä sovellettaisiin vuoden 2026 alusta lähtien saatuihin perintöihin ja lahjoihin.
Kirjoittaja
Jarmo Kemppinen toimii juridiikan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja opettaa muun muassa perhe- ja perintöoikeudellisia asioita.
Lähteet
Aarnio, A., Kangas, U. & Räbinä,T. 2020. Perunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset. Helsinki: Alma Talent.
Bru-nO. 2017. Kartta, postikortti, onnittelut. Pixabay. Viitattu 8.10.2025. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/kartta-postikortti-onnittelut-2527419/
HE 94/2025. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Finlex. Viitattu 8.10.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/2025/94#OT0
Laitinen, J. & Haajanen, E. 2025. Perinnöt aiheuttavat maksuvaikeuksia jo tuhansille, ja pian ongelma voi pahentua – näin verotus osuu perintöösi. Helsingin Sanomat. Viitattu 8.10.2025. Saatavissa https://www.hs.fi/talous/art-2000009474058.html
Perintö- ja lahjaverolaki 378/1940. Finlex. Viitattu 8.10.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1940/378.
Tilastokeskus. 2024a. Puolet perinnönsaajien perintöosuuksista alle 15 100 euroa vuonna 2021. Viitattu 8.10.2025. Saatavissa https://stat.fi/tup/kokeelliset-tilastot/perinnot-ja-lahjat/2024-11-21/index.html
Tilastokeskus. 2024b. Miten perintöverot jakautuvat? Viitattu 9.10.2025. Saatavissa https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2024/miten-perintoverot-jakautuvat
