ChatGPT:n merkitys korkeakouluympäristössä on herättänyt viime vuoden lopulta alkaen keskustelua. Keskustelu on ollut huolipainotteista, ja vähemmän huomiota on kiinnitetty siihen, miten tekoäly voisi olla enemmän mahdollisuus kuin uhka.
Tekoälyä on mahdollista hyödyntää myös opetuksen tukena, esimerkiksi apuna opintojakson sisältöjen suunnittelussa. Tällaisia kokeiluja on tehty (Singer 2023), ja halusimme testata sen tarjoamia mahdollisuuksia. Pyysimme ChatGPT:ltä apua uuden opintojakson suunnitteluun. Opintojakson osaamistavoitteet ja sisältö olivat yleisellä tasolla tiedossa opetussuunnitelman määrittämissä rajoissa. Tarkemmat yksityiskohdat olivat kuitenkin vielä auki.
Mitä luova ongelmanratkaisu on?
Ensimmäiseksi kysyimme ChatGPT:ltä, mitä luova ongelmanratkaisu on. Esiin nousi näkökulmia (kuvio 1), jotka olivat jo ennalta tuttuja, mutta myös loogiselta tuntuvia, ja jotka olisi varmasti syytä ottaa huomioon.
![[Alt-teksti: Luova ongelmanratkaisu on monimutkainen prosessi, johon voi liittyä useita eri elementtejä kontekstista ja erityisestä ongelmasta riippuen. Tärkeimpiä luovien ongelmien ratkaisussa yleisesti mukana olevia tekijöitä ovat kuitenkin seuraavat:
Ongelman määrittely
Ideat
Ideoiden arviointi
Toteutusratkaisut
Pohdiskelu ja oppiminen
Joustavuus ja sopeutumiskyky
Epävarmuuden ja monitulkintaisuuden huomioiminen
Monipuolisuuden edistäminen]
Mitä luovaa ongelmanratkaisua käsittelevän opintojakson pitäisi sisältää?]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2023/04/189_2023_ChatGPT-apuna-opintojakson-suunnittelussa_1-1024x575.png)
Seuraavaksi kysyimme ChatGPT:ltä, mitä luovaa ongelmanratkaisua käsittelevän opintojakson pitäisi sisältää. Saimme jälleen hyviä näkökulmia (kuvio 2) siihen, millaista oppimisen pitäisi olla, jotta se samalla harjoittaisi myös opintojakson sisältöön liittyviä näkökulmia.
![[Alt-teksti: Luovan ongelmanratkaisun kurssin tulisi sisältää toimintoja ja harjoituksia, jotka auttavat opiskelijoita kehittämään luovaa ajattelukykyään ja löytämään innovatiivisia ratkaisuja ongelmiin. Keskeisiä osatekijöitä, joihin tällainen kurssi voi kuulua, ovat:
• Tekniikat uusien ideoiden ja ajattelun tuottamiseksi laatikon ulkopuolelle.
• Strategiat henkisten esteiden voittamiseksi ja ajattelun joustavoittamiseksi.
• Luovien ideoiden arviointi- ja jalostusmenetelmät.
• Harjoitukset luovia ongelmanratkaisutekniikoiden soveltamiseksi tosimaailman tilanteisiin.
• Vierailuluentoja ja keskusteluja luovaa ongelmanratkaisua harjoittavien asiantuntijoiden kanssa.
• Monipuolinen valikoima yksilö- ja ryhmätyön muotoja.
• Kannustamista uteliaisuuteen, kokeiluihin ja ennakkoluulottomuuteen.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2023/04/189_2023_ChatGPT-apuna-opintojakson-suunnittelussa_2-1024x575.png)
Ketkä ovat luovuuden asiantuntijoita?
Lopuksi halusimme ChatGPT:n ajatuksia luovuuden asiantuntijoista. Näin voisimme suositella opiskelijoille luettavaa aiheesta ja samalla saisimme varmistettua, että olemme itse tunnistaneet tärkeimmät ajattelijat. ChatGPT tunnisti luovuuden asiantuntijoiksi seuraavat henkilöt: Edward de Bono, Roger von Oech, Tina Seelig, Tim Brown, Michael Gelb, Michael Michalko ja Mihaly Csikszentmihalyi. Jotkut näistä nimistä olivat itsellemme jo ennalta tuttuja, jotkut taas ihan uusia.
Voiko ChatGPT suunnitella opintojakson?
Edellä esitetyt kysymykset toivat hyviä näkökulmia luovaa ongelmanratkaisua käsittelevän opintojakson suunnitteluun. Luovuuden määritelmään, siihen sisältyviin näkökulmiin ja aiheen opettamiseen liittyviin yksityiskohtiin se toi monipuolisesti erilaisia näkökulmia. Myös alan asiantuntijoiden tunnistamisessa se tunnisti nimiä, jotka muuten olisivat jääneet tunnistamatta. Tämä lista paljastaa kuitenkin hyvin sen, ettei suunnittelua olisi voinut jättää vain ChatGPT:n varaan. Siltä jäi nimittäin huomaamatta sellaisia luovuuden tutkijoita kuten Alf Rehn, Donald Treffinger ja Teresa Amabile.
Tekoäly voi siis olla opintojakson suunnittelussa hyvä renki, mutta isännän rooliin sitä ei kannata päästää.
Kirjoittajat
Sami Heikkinen opettaa LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä luovaa ongelmanratkaisua.
Ville Suutari on TKI-asiantuntija LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Singer, N. 2023. The New York Times -artikkeli | Tekoälyn suunnittelema oppitunti sai tyrmäyksen opiskelijoilta – kouluissa opetetaan jo miten chatbotteihin pitäisi suhtautua. Etelä-Suomen Sanomat. Viitattu 22.3.2023. Saatavissa rajoitetusti https://www.ess.fi/uutissuomalainen/5779055
