Tiiviille kaupunkialueille tiheästi ja monilajisesti istutetuilla mikrometsillä voidaan saavuttaa monenlaisia hyötyjä, joihin lukeutuvat muun muassa hiilensidonta, hulevesien luonnonmukainen hallinta, luonnon monimuotoisuuden lisääntyminen, lämpösaarekeilmiön heikentyminen sekä kaupunkialueen viihtyisyyden ja asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen. Mikrometsät ovat yksi varteenotettava keino ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.
Tutkimuskohteena Keravan hiilimetsänen
LAB-ammattikorkeakoulun Askeleet ilmastonmuutokseen varautumiseen -hanke järjesti toukokuussa 2024 ilmastonmuutoskävelyn Keravalle perustetulle mikrometsälle, jota olivat esittelemässä diplomityönsä mikrometsämenetelmän soveltamisesta Suomessa tehnyt Anna Pursiainen ja Keravan kaupungin maisema-arkkitehti Heta Pääkkönen. Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamassa hankkeessa järjestettävien ilmastonmuutoskävelyjen tarkoituksena on lisätä kuntien työntekijöiden ja päättäjien tietoa ja ymmärrystä ilmastonmuutokseen sopeutumisen ratkaisuista ja mahdollisuuksista (LAB 2024 a).
Suomen ensimmäinen hiilensidontaa tukeva mikrometsä ”hiilimetsänen” istutettiin Keravan Kivisillan alueelle rakentuvan asuntomessualueen eteläreunalle toukokuussa 2023 osana Co-Carbon-tutkimushanketta. Taustatekijänä sijoittamisessa oli Kivisillan asemakaavan suojaviheralue-kaavamerkintä. Aikaisemmin alue on ollut savista, ravinteikasta peltoa, mikä otettiin huomioon metsäsen kasvillisuusvalinnoissa. (Pursiainen 2024, 76–77, 85.)
Kahteen aarin kokoiseen ja soikionmuotoiseen metsäseen on istutettu mahdollisimman tiheästi nopeakasvuisia ja hiilensidonnaltaan tehokkaita metsä- ja puistolajeja. Myös metsäsen esteettinen vaikutus on otettu lajivalinnoissa huomioon. Yksi metsänen toteutettiin isoilla ja toinen pienillä taimilla, sillä tarkoituksena on tarkastella istutuskoon merkitystä taimien kasvunopeuteen ja hiilensidontaan. (Co-Carbon 2023.) llmatieteen laitos seuraa metsästen hiilivarastojen kasvua, ja alueen hiilivarastojen pohjatilanteen selvittämiseksi ilmatieteenlaitoksen tutkimusryhmä otti maaperästä ns. nollanäytteet marraskuussa 2022 (Pursiainen 2024, 75).
Isommilla puilla on kastelupussit, ja hiilimetsäsiä kasteltiin alkuvaiheessa, mutta silti kuiva kevätkesä hidasti taimien kasvuun lähtöä. Syksyllä 2023 tehdyssä täydennysistutuksessa lisättiin muutama perustamisvaiheessa puuttunut laji ja myös uusia taimia kuivuneiden rinnalle. (Pursiainen 2024, 89.) Metsästen on jatkossa tarkoitus antaa kasvaa ja kehittyä vapaasti.
Edelläkävijöitä maailmalta
Keravan mikrometsät pohjautuvat japanilaisen kasvitieteilijän ja kasviekologin Akira Miyawakin (1928–2021) 1970-luvulla kehittämään menetelmään, jonka tavoitteena oli ennallistaa metsiä luonnontilaisen kaltaiseksi lyhyessä ajassa. Erilaiset paikalliset yhteisöt ovat perustaneet Miyawakin menetelmään perustuvia mikrometsiä kaupunkialueiden joutomaille ympäri maailman. Euroopassa mikrometsiä on toteutettu vapaaehtoisvoimin muun muassa Alankomaissa, Belgiassa ja Ranskassa. (Torkington 2023.)
Vihreän infrastruktuurin ratkaisuja kokeilevan ja kehittävän PilotGreen-hankkeen opintomatkalla kesäkuun 2024 alussa vierailtiin useissa sinivihreiden ratkaisujen kohteissa sekä Kööpenhaminassa että Malmössä (LAB 2024b). Yhtenä tutustumiskohteena oli Sankt Kjelds Plads, jossa entinen harmaa liikenteen dominoiva alue on muutettu hulevesiä käsitteleviksi ja luonnon monimuotoisuutta lisääviksi viheralueiksi. Pienen kaupunkimetsikön runsaan kasvillisuuden keskellä kulkevilla poluilla kävellessä saattoi kuulla lintujen laulavan ja melkein unohtaa ympärillä kulkevan liikenteen.
Kirjoittaja
Essi Malinen-Lallukka työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä Askeleet ilmastonmuutokseen varautumiseen -hankkeessa ja PilotGreen-hankkeessa. Hän on kiinnostunut kaupunkivihreää lisäävistä ratkaisuista.
Lähteet
Co-Carbon. 2023. Suomen ensimmäinen hiilensidontaa tukeva mikrometsä istutettu Keravalle. Viitattu 19.6.2024. Saatavissa https://cocarbon.fi/hiilensidontaa-tukeva-mikrometsa-keravalle/
LAB-ammattikorkeakoulu. 2024a. Askeleet ilmastonmuutokseen varautumiseen. Viitattu 19.6.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/askeleet-ilmastonmuutokseen-varautumiseen
LAB-ammattikorkeakoulu. 2024b. PilotGreen – Vihreän infran kokeiluympäristöt. Viitattu 19.6.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/pilotgreen
Pursiainen, A. 2023. Näe metsä puilta – mikrometsästä Keravan hiilimetsäseen. Diplomityö. Aalto-yliopisto, arkkitehtuurin laitos. Maisema-arkkitehtuurin tutkinto-ohjelma. Helsinki. Viitattu 19.6.2024. Saatavissa https://aaltodoc.aalto.fi/server/api/core/bitstreams/8fc5bc82-b6ff-4555-9e8f-b0dfdfa15b0a/content
Torkington, S. 2023. People are planting tiny urban forests to boost biodiversity and fight the climate crisis. Viitattu 19.6.2024. Saatavissa https://www.weforum.org/agenda/2023/09/tiny-urban-forests-miyawaki-biodiversity-carbon-capture/
