KETTERÄ ‒ Työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien muutoskyvykkyyttä mikro- ja pk-yrityksille (LAB 2023) -hankkeen yhtenä tavoitteena on lisätä Etelä-Karjalan mikro- ja pk-yritysten osaamista arvioida, ennakoida ja valita tarve- ja ihmislähtöisiä työkaluja työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien kehittämiseen tulevaisuudessa. Seuraavassa kuvataan kokemuksia hankkeen tulevaisuustyöskentelytyöpajasta pienyritysten johdolle.
Muutoskyvyn vaaliminen on systemaattista ja johdettua toimintaa
Nopeissa muutoksissa ja lisääntyvässä kompleksisuudessa, epävarmuudessa ja monitulkintaisuudessa tarvitaan proaktiivista, ennakoivaa otetta muutoksiin. Ennakointi- ja muutoskyvykkyys syntyy, kun säännöllisesti osataan nousta arjen haasteiden yläpuolelle katsomaan uhkia ja mahdollisuuksia. Tärkeää on käytännönläheinen kokeilu ja muutosten toimeenpano yhdessä asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. (Koskinen 2017.)
KETTERÄ-hankkeessa (LAB 2023) osallistujayritysten johdon mukaan muutoskyvyn vaaliminen esimerkiksi ennakoimalla tulevaa on osa yritysten arkea, mutta se ei usein näyttäydy systemaattisena toimintana, jota johdettaisiin aktiivisesti. Työpajassa yritysten johto tunnisti tulevaisuuden näkymiksi muun muassa jatkuvan oppimisen, vastuullisuuden ja kestävän kehityksen, väestön ikääntymisen, kaupungistumisen, digitalisaation ja automatisaation, työelämän pirstaloitumisen sekä kustannusten nousun.
Hankkeen asiantuntijat tarkastelivat yritysten tulevaisuuden näkymiä Sitran (2023) megatrendikorttien näkökulmasta. He tunnistivat johdon näkymien lisäksi työvoiman saatavuuden heikkenemisen, terveysteknologian mahdollisuudet seurata ja tukea työhyvinvointia sekä vihreästä siirtymästä johtuvien uudenlaisten materiaali- ja logistiikkaratkaisujen lisääntymisen.
Tulevaisuustyöskentely koettiin haastavaksi mutta tarpeelliseksi
Käytännönläheinen ennakointi on erilaisten tulevaisuuskuvien laatimista ja niiden avulla varautumista tulevaan. KETTERÄ-hankkeen (LAB 2023) työpajassa yritysten johtoa koulutettiin tulevaisuustyöhön ja ennakointiin. Johto tunnisti toimintaympäristönsä muutostekijöitä (megatrendejä, trendejä, heikkoja signaaleja ja mustia joutsenia) ja laati niiden avulla kolme erilaista vaihtoehtoista tulevaisuuskuvaa pohtien muutostekijöiden vaikutuksia omaan yritystoimintaansa. Johto hahmotteli myös tavoitevisiota työhyvinvoinnista, osaamisesta ja työurista. Johto koki tulevaisuustyöskentelyn haasteelliseksi, mutta innostavaksi ja uusia ajatuksia herättäväksi.
Tulevaisuuden näkymien tunnistaminen ja työstäminen esimerkiksi ennakoiden on tärkeä taito yrityksille, sillä uudistuminen ylläpitää kilpailukykyä (Malinen ym. 2023, 4). Tulevaisuustyö tai ennakointi ei ole vain analyysejä ja arviointia, vaan myös toimintaa ja tekemistä tulevaisuuden muokkaamiseksi (Aalto 2022). Ennakoivassa organisaatiossa ennakointitoiminta on jatkuvaa yhdessä tekemistä. Lisäksi ennakoinnissa hyödynnetään useita erilaisia näkökulmia ja menetelmiä oman toimialan ulkopuolelta. Tavoitteena on yhteinen jaettu ymmärrys tulevaisuudesta, sillä ei ole olemassa vain yhtä tulevaisuutta, vaan se luodaan yhdessä. (Koskinen & Kaivo-oja 2017.)
Käytännön ennakointityön avuksi on laadittu useita oppaita, kuten Merimatka tulevaisuuteen: Ennakoinnin työkirja yrityksille ja elinkeinoelämän toimijoille (Heponiemi & Suutari 2022). Työkirja on tarkoitettu yritysten ennakointityön tueksi ja tulevaisuuteen liittyvän ajattelun vahvistamiseksi.
Kirjoittajat
Annukka Heinonen (tradenomi YAMK) työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja toimii KETTERÄ – työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien muutoskyvykkyyttä mikro- ja pk-yrityksille-hankkeessa asiantuntijana. Hän on käytännönläheinen pienyritysten muutoskyvyn kehittäjä.
Kirsi Kallioniemi (HL) työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina ja TKI-asiantuntijana. Hän on innostunut ennakoinnista ja pienyritysten osaamisen kehittämisestä.
Sari Soutukorva (TtM, ft) on LABin hyvinvointiyksikön lehtori ja toimii KETTERÄ – työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien muutoskyvykkyyttä mikro- ja pk-yrityksille-hankkeessa asiantuntijana. Hän on kiinnostunut kehittämään ja tutkimaan työelämää ja työhyvinvointia.
Lähteet
Aalto, H-K. 2022. Ennakointi – Tulevaisuuksiin varautumisen ja virittäytymisen näkökulma. Teoksessa H-K. Aalto, K. Heikkilä, P. Keski-Pukkila, M. Mäki & M. Pöllänen (toim.) Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä. Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian julkaisuja 1/2022., Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. 347–358. Viitattu 9.5.2023. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-249-563-1
Heponiemi, K. & Suutari, H. 2022. Merimatka tulevaisuuteen: Ennakoinnin työkirja yrityksille ja elinkeinoelämän toimijoille. LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 46. Viitattu 7.6.2023. Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/756203
Koskinen, J. 2017. Muutoksen fasilitisointi. Muutoksiin yhdessä oppien. Tehy. Viitattu 22.5.2023. Saatavissa https://www.tehy.fi/fi/system/files/mfiles/muu_dokumentti/tehyn_tulevaisuusasiakirja_2017_id_9569.pdf
Koskinen, J. & Kaivo-oja, J. 2017. Kohti maailmanluokan ennakointi- ja muutoskyvykkyyttä. Julkaisussa Muutoksiin yhdessä oppien. Tehy. Viitattu 22.5.2023. Saatavissa https://www.tehy.fi/fi/system/files/mfiles/muu_dokumentti/tehyn_tulevaisuusasiakirja_2017_id_9569.pdf.
LAB. 2023. KETTERÄ – Työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien muutoskyvykkyyttä mikro- ja pk-yrityksille. Hanke. Viitattu 9.5.2023. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/kettera-tyohyvinvoinnin-osaamisen-ja-tyourien-muutoskyvykkyytta-mikro-ja-pk-yrityksille
Malinen, P., Ohlsbom, R. & Vehmanen, E-S. 2023. PK-Yritysbarometri ‒ Kevät 2023. Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj & Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 9.5.2023. Saatavissa https://www.yrittajat.fi/wp-content/uploads/2023/02/sy_pk_barometri_kevat2023_web.pdf
Sitra. 2023. Megatrendikortit. Tunne tulevaisuutesi. Viitattu 9.5.2023. Saatavissa https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendikortit-2023/
