Planetaarisella terveydellä ja hyvinvoinnilla tarkoitetaan sitä, että ihmisen ja muun luonnon terveys ovat toisistaan riippuvaisia. Luonnon järjestelmät pitävät elämää yllä, tuottamalla muun muassa happea, ravintoa ja vettä. Ihmisten ja yhteiskuntien toiminta vaikuttaa maapallon luonnon tilaan ja hyvinvointiin. Tiedossamme on ollut jo monia vuosia ilmastonmuutos sekä esimerkiksi veden jatkuva saastuminen. Nämä ovat vaikuttaneet ja tulevat vaikuttamaan meidän sekä tulevien sukupolvien terveyteen. Ongelma on tunnistettu, mutta enemmän täytyy tehdä asioita, jotta maapallomme pysyy hyvinvoivana myös tulevia sukupolvia varten. (THL 2024a.)
Ilmastonmuutos suurin uhka terveydelle
Ilmastonmuutos on tämän hetken suurin yksittäinen terveyttä uhkaava tekijä maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan. Ilmastonmuutoksessa ilmakehän hiilidioksidin sekä muidenkin kasvihuonekaasujen lisääntyminen vaikuttavat sekä suorasti että epäsuorasti terveyteen. Suora vaikutus on esimerkiksi ilmaston lämpeneminen, jonka myötä on jo nähtävillä esimerkiksi helleaaltoja ja metsäpaloja. Ilmakehän hiilidioksidi liukenee myös koko ajan meriveteen aiheuttaen meriveden happamoitumista. Meriveden happamoitumisen myötä kalastus kärsii ja sen seurauksena myös rannikkoyhteisöjen toimeentulo heikkenee. Meriveden ja kalojen tilaan vaikuttaa myös se, että lääkkeiden aineenvaihduntatuotteita päätyy vesistöihin veden puhdistamisesta huolimatta. Jotkin lääkeaineet häiritsevät kalojen lisääntymistä, jolloin lopulta tämäkin vaikuttaa yksilön terveyteen. (Grotenfelt-Enegren ym. 2023.)
Pienhiukkasten kokonaispitoisuus lisääntyy jatkuvasti, tätä kutsutaan aerosolikuormitukseksi, joka vaikuttaa yksilön terveyteen lisäten sydän- ja verisuonitautien, aivosairauksien sekä keuhkosyövän esiintyvyyttä. Arvioiden mukaan vuonna 2019 ympäristösaasteet aiheuttivat noin yhdeksän miljoonaa ennenaikaista kuolemaa, mikä on kolme kertaa enemmän kuin aidsiin, malariaan tai tuberkuloosiin kuolleiden määrä yhteensä. (Grotenfelt-Enegren ym. 2023.)
Ilmastonmuutos johtaa myös erilaisten zoonoottisten eli hyönteis- ja eläinvälitteisten tartuntatautien sekä muiden infektiotautien leviämiseen. Rakennusten säänkestävyyden suunnitteluun ja sisäilmaongelmien ehkäisyynkin tulee lisää haasteita ilmastonmuutoksen myötä. (THL 2024b.)
Suuria päätöksiä ja pieniä valintoja
Kestävän kehityksen periaatteen mukaan nykyisten sukupolvien tarpeiden täyttyminen ei saa vaarantaa tulevien sukupolvien tarpeiden täyttymisen mahdollisuutta. (THL 2024a). On tunnistettu paljon asioita, joilla voidaan vaikuttaa tulevaisuuteen sekä planetaariseen terveyteen. Pelkkä tunnistaminen ei riitä, vaan pitää löytää keinoja lisää saada tämä tieto siirrettyä teoiksi käytännön tasolle. Ekologisen kestävyyden mukaisesti maapallon resursseja ei ylikuluteta, ja ilmaston saastumista ehkäistään esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden nopealla alasajolla. (THL 2024b).
EU on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä, mikä tarkoittaa, että kaikki tuotetut hiilidioksidipäästöt sidotaan hiilinieluihin. (Euroopan parlamentti 2023). Vaikka yksittäisestä henkilöstä voi tuntua mitättömältä asialta vaikuttaa luonnonvarojen ylikäyttöön tai ilmastonlämpenemiseen, jokaisella on kuitenkin osuus prosessiin. Pienillä valinnoilla voi vaikuttaa, esimerkiksi lisäämällä liikkuvia elintapoja ja muuttamalla ruokavaliota kasvis- ja kalapainotteiseksi. (THL 2024b). Näissä arjen valinnoissa voimme terveydenhoitajina olla tukena ja ohjaamassa asiakkaita oikeiden valintojen äärelle edistääksemme sekä planetaarista että yksilön terveyttä.
Kirjoittajat
Jenni Rötkö on neljännen vuoden terveydenhoitajaopiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa. Kirjoitus on tehty osana Human Rights in Social Work and Health Care HTW Saar -intensiiviviikkoa.
Teija Maukonen työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja osallistuu myös Human Rights in Social Work and Health Care HTW Saar -intensiiviviikkoon.
Lähteet
Euroopan parlamentti. 2023. Mitä hiilineutraalius tarkoittaa ja miten se saavutetaan 2050 mennessä? Viitattu 8.4.2024. Saatavissa https://www.europarl.europa.eu/topics/fi/article/20190926STO62270/mita-hiilineutraalius-tarkoittaa-ja-miten-se-saavutetaan-2050-mennessa
Grotenfelt-Enegren, M., Holmström, C. & Laisi, J. 2023. Planetaarinen terveys toimii siltana ihmisen terveyden ja kestävyyden edistämisen välillä. Viitattu 13.2.2024. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo17695
jplenio. 2018. Puita, erämaa. Pixabay. Viitattu 15.4.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/puita-er%C3%A4maa-luonne-mets%C3%A4%C3%A4n-3822149/
THL. 2024a. Planetaarinen terveys ja hyvinvointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 13.2.2024. Saatavissa Planetaarinen terveys ja hyvinvointi – THL https://thl.fi/thl/tietoa-meista/vaikuttamistavoitteet/planetaarinen-terveys-ja-hyvinvointi
THL. 2024b. Ilmastonmuutos. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 7.4.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/ymparistoterveys/ilmastonmuutos
