Tarinan kahdessa ensimmäisessä osassa Poistixen matka päätyi Pyrolyysittaren käsittelyyn uuden elämän toivossa. Poistix kohtasi viisi eri testiä. Testit osoittivat, että pyrolyysimenetelmällä on mahdollista muuntaa poistotekstiilejä arvokkaiksi raaka-aineiksi. Matkan varrella eteen nousi kuitenkin haasteita.
Linkki Poistixen tarinan ensimmäiseen osaan.
Linkki Poistixen tarinan toiseen osaan.
Nykyaikainen pyrolyysimenetelmä ei ollut yhtä yksinkertainen tuhansia vuosia sitten. Kun Pyrolyysitar kohtasi keinotekoisia kuituja sisältäviä sekatekstiilejä, menetelmä kävi monimutkaisemmaksi. Vaikka tekstiilit tuottivat hiiltä, kaasua ja nestettä, lopputuotteet eivät olleet yhtä puhtaita kuin puuvillaisen Poistixen kohdalla.
Sekatekstiilien hiili sisälsi haitallisia raskasmetalleja sekä kemikaaleja, joita kutsutaan polyaromaattisiksi hiilivedyiksi (PAH), mikä teki hiilen käytöstä haasteellista ilman erityiskäsittelyä. Keinotekoisista kuiduista, kuten polyesterista, Pyrolyysitar huomasi, että suurin osa lopputuotteista oli kaasua. Polyesteritekstiili tuotti lopulta liian vähän nestettä ja hiiltä, jotta sen olisi voinut hyödyntää tehokkaasti. Sen sijaan siitä syntyneitä kaasuja kyettäisiin hyödyntämään energiantuotantoon polttamalla.
Vaikeuksia tuotti myös puuvillatekstiili. Kun Pyrolyysitar yritti muuttaa Poistixia, sen puuvillaiset osat alkoivat kipinöidä ja uhkasivat syttyä liekkeihin. Pyrolyysitar havaitsi, että Poistix oli herkkä ja saattoi joskus roihahtaa itseään ruokkivaan paloon, mistä aiheutui käyttökelvotonta materiaalia eikä tavoiteltuja lopputuotteita, kuten biohiiltä.
Vaikeuksien kautta voittoon
Poistix ja Pyrolyysitar jatkoivat matkaansa kiertotalouden polulla. Pyrolyysitar näki potentiaalia myös kiertokulkunsa loppupään ötökkäisissä ja hylätyissä tekstiileissä, sillä niistä saattoi tulla arvokkaita raaka-aineita. Yhdessä ne olisivat osa kiertotalouden kokonaisuutta, jossa kierrätykseen kelpaamattomat poistotekstiilit saivat uuden elämän. Niiden tie oli vaikea, mutta siitä huolimatta ne jatkoivat eteenpäin. Niiden suhde vaatisi kärsivällisyyttä ja uusia keksintöjä, mutta yhteinen unelma kestävästä tulevaisuudesta oli vahvempi kuin vastoinkäymiset.
Poistix saavutti Pyrolyysittaren avulla uuden elämän ja pääsi osaksi kiertotaloutta, jossa jokaisella materiaalilla oli merkitys. Poistix puolestaan oli vahvistanut Pyrolyysittaren kykyä auttaa muita kierrätyskelvottomia tekstiilejä. Pyrolyysittaren avulla Poistixen tärkein unelma kävi toteen: siitä tuli uudelleen hyödynnettävää materiaali, hiiltä – tai tarkkaan sanottuna, biohiiltä.
Poistix halusi auttaa ympäristöä, ja hiilenä se pystyi nyt siihen. Hiilen muodossa Poistix pystyy säilymään maaperässä jopa satojen vuosien ajan sitoen hiiltä koko ajan. Tällä tavoin se pystyisi positiivisesti vaikuttamaan ympäristöön muun muassa pienentämällä kasvihuonepäästöjä. (Helsingin yliopisto 2022.)
Poistix ja Pyrolyysitar ymmärsivät, että vaikka kierrätyskelvoton poistotekstiili päätyy jätteeksi, sen ei välttämättä enää tarvitse päätyä vain energiantuotannoksi. Poistotekstiilit voivat jatkaa elämäänsä uusissa muodoissa vielä mahdollisesti satojen vuosien ajan. Vaikka tekstiiliosat katoaisivat näkyvistä, vaikutus heijastuisi ympäristöön ja kiertotalouden menetelmiin. Jokaisella muutoksella on merkitystä, ja tämä yhteinen matka oli osa suurempaa kokonaisuutta, jossa mikään ei mene hukkaan.
Pyrolyysitar katsoi ylpeänä Poistixia, jonka unelma käyttökelpoiseksi hiileksi muuttumisesta oli vihdoin toteutunut. Poistix oli nyt suurempi osa kiertotaloutta rikastuttamassa maaperää. Tämän onnistumisen myötä Pyrolyysitar päätti, että se ei lopettaisi tähän – se auttaisi muitakin hylättyjä poistotekstiilejä löytämään uuden tarkoituksen ja jatkamaan matkaansa osana kiertotaloutta.
Kirjoittajat
Sanni Aho opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa ympäristöteknologian insinööriksi ja on harjoittelijana mukana EAKR-rahoitteisessa ETKATEX Etelä-Karjalan poistotekstiilit kiertoon -hankkeessa.
Maria Jäppinen työskentelee TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulussa teknisten ja bioperäisten materiaalikiertojen parissa.
Niko Rintala toimii kehitysinsinöörinä kiertotalouden laboratoriossa sekä asiantuntijana kiertotalouden hankkeissa.
Tarina on kirjoitettu osana ETKATEX Etelä-Karjalan poistotekstiilit kiertoon -hanketta, ja se on johdettu englanninkielisestä vertaisarvioidusta artikkelista Dream Green: Material Recovery Shapes Mattress Waste Management (Jäppinen, Puhakka & Maksheeva 2024). ETKATEXin tavoitteena on nostaa Etelä-Karjalassa kerättävien kierrätyskelpoisten poistotekstiilien tuntemusta ja edistää niiden hyödyntämistä. Hankkeen avulla kehitetään lajittelua ja eri kangasmateriaalien tunnistusta sekä edistetään materiaalin käyttöä ja tuotekehitystä paikallisesti. Hankkeen rahoittajia ovat EU ja Etelä-Karjalan liiton aluekehitysrahasto (EAKR).
Linkki ETKATEX-hankkeen nettisivuille.
Linkki Dream Green -artikkelin sisältävään konferenssijulkaisuun.
Lähteet
Helsingin yliopisto. 2022. Biohiili voi olla lupaava keino hillitä maatalouden ympäristövaikutuksia. Uutinen 2.9.2022. Viitattu 22.10.2024. Saatavissa https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/ilmastonmuutos/biohiili-voi-olla-lupaava-keino-hillita-maatalouden-ymparistovaikutuksia
OpenAI. ChatGPT-3.5. A happy, worn-out t-shirt holding hands with a happy pyrolysis machine, set against a vibrant, colorful background. Viitattu 22.10.2024. Saatavissa https://chat.openai.com/
Linkit
Linkki 1. Rintala, N., Jäppinen, M. & Aho, S. 2024. Poistotekstiili Poistixen taikamatka (osa 1). LAB Focus 28.11.2024. Viitattu 12.12.2024. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/poistotekstiili-poistixen-taikamatka-osa-1/
Linkki 2. Aho, S., Jäppinen, M. & Rintala, N. 2024. Poistotekstiili Poistixen ja Pyrolyysittaren ihmeellinen matka jatkuu (osa 2). LAB Focus 5.12.2024. Viitattu 12.12.2024. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/poistotekstiili-poistixen-ja-pyrolyysittaren-ihmeellinen-matka-jatkuu-osa-2/
Linkki 3. LAB-ammattikorkeakoulu. ETKATEX Etelä-Karjalan poistotekstiilit kiertoon. Viitattu 12.12.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/etkatex-etela-karjalan-poistotekstiilit-kiertoon
Linkki 4. Jäppinen, M., Puhakka, V. & Maksheeva, A. 2024. Dream Green: Material Recovery Shapes Mattress Waste Management. Teoksessa Vanhamäki, S. & Vitie, P. (toim.). Smart Cities in Smart Regions Conference Proceedings 2024. Lahti. 9.–10.10.2024. The Publication Series of LAB University of Applied Sciences, part 81. 71–79. Viitattu 13.12.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-486-8
