Ilmastonmuutoksen myötä sademäärien arvioidaan tulevaisuudessa kasvavan ja rankkasateiden voimistuvan. Lisääntynyt sadanta onkin tunnistettu Päijät-Hämeessä yhdeksi merkittävimmäksi ilmastoilmiöksi ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja varautumisen kannalta. Useissa kunnissa on myös noussut esille tarve hulevesisuunnittelulle ja -ratkaisuille. (Rosberg & Virtanen 2023, 7–8.)
Vettä läpäisemättömiä pintoja on kaupunkikeskustoissa paljon, ja esimerkiksi Lahden keskustassa koettiin elokuussa 2018 rankkasateen aiheuttama hulevesitulva (Filpus 2022). Hulevesistä voi aiheutua tulvien lisäksi myös muita ongelmia kuten vesistöjen likaantumista. Kaupunkialueiden hulevedet on perinteisesti johdettu viemärijärjestelmillä suoraan vesistöihin, jolloin sinne voi päätyä monia haitta-aineita kuten ravinteita, metalleja, kloridia, öljyjä, muovia, PAH-yhdisteitä, torjunta-aineita ja suolistoperäisiä bakteereja (Suomen ympäristökeskus 2022).
Luonnonmukaisen hulevesien hallinnan hyödyt
Hulevesisuunnittelussa otetaan nykyään entistä enemmän huomioon hulevesien hallinta lähellä niiden syntypaikkaa. Hulevesiä voidaankin hallita monilla eri keinoilla kuten imeyttämällä ne viheralueille, puhdistamalla ne luonnonmukaisilla järjestelmillä tai suodatuselementeillä ja pidättämällä niitä viherkattoihin. (Lahden kaupunki 2023.) Lahdessa luonnonmukaisia hulevesien käsittelyjärjestelmiä on toteutettu mm. Karistossa, Ranta-Kartanossa ja Länsi-Hennalassa.
Lahden keskustan hulevesistä osa käsitellään Länsi-Hennalan hulevesijärjestelmässä, johon sisältyy laskeutusallas, kolmeen lohkoon jaettu biosuodatuskenttä, kosteikkoallas sekä näitä yhdistävä uomasto. Käsittelyn jälkeen hulevedet johdetaan Porvoonjokeen. Järjestelyllä vähennetään keskustan alueelta Vesijärveen kohdistuvaa hulevesikuormitusta.
Luonnonmukaisilla hulevesijärjestelmillä pyritään vähentämään vesistöihin kohdistuvaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta sekä tasaamaan virtaamia ja torjumaan tulvia. Samalla luonnon monimuotoisuus lisääntyy, monet kasvit ja eläimet saavat uusia elinympäristöjä ja asukkaille tarjoutuu virkistyskäyttömahdollisuuksia.
Tiedonvaihtoa ja konkreettisia sopeutumistoimia
Askeleet ilmastonmuutokseen varautumiseen -hankkeessa järjestettiin kuntien ja vesilaitosten työntekijöille kohdistettu hulevesiaiheinen ekskursio ja työpaja huhtikuussa 2023. Ekskursiolla tutustuttiin Salpakankaan teollisuusalueella sijaitseviin Lahti Aqua Oy:n viemärikaivojen pinnankorkeuden mittausantureihin ja Hollolan kunnan hulevesiviemäreiden haitta-ainepitoisuuksien passiivikeräimiin, sekä Länsi-Hennalan hulevesijärjestelmään. (LAB 2023.)
Työpajaosuudessa Hollolan kunnan vesihuoltopäällikkö Riikka Johansson kertoi Hollolan hulevesien hallintasuunnitelmasta ja toimenpideohjelmasta sekä hulevesiin liittyvistä hankkeista, joista yksi koskee talvisaikaista hulevesien hallintaa, riskien tunnistamista ja maankäytön suunnittelua (Johansson 2023). Iitin kunnan tekninen johtaja Harri Hoffren puolestaan kertoi hulevesimaksusta ja sen käyttöönoton kokemuksista Iitin kunnassa (Hoffren 2023).
Askeleet ilmastonmuutokseen varautumiseen -hankkeen aikana Iitin kunta toteuttaa hulevesiviemäreiden kartoituksen ja hulevesisuunnitelman. Kasvillisuuden hellekestävyydestä tehdään LAB-ammattikorkeakoulussa kaksi opinnäytetyötä, joita käytetään taustatietoina tarkemmassa selvityksessä ja kasvillisuuden huomioivassa pilotissa. Näillä toimenpiteillä Iitti edistää omalta osaltaan sään ääri-ilmiöihin varautumista ja sopeutumista. (LAB 2023).
Kirjoittaja
Essi Malinen-Lallukka työskentelee TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa ja Askeleet ilmastonmuutokseen varautumiseen -hankkeen projektipäällikkönä.
Lähteet
Filpus, L. 2022. Rankkasateiden aiheuttamat hulevesitulvat kaupunkien kiusana. Varmuuden vuoksi. Viitattu 1.6.2023. Saatavissa https://www.varmuudenvuoksi.fi/artikkeli/rankkasateiden-aiheuttamat-hulevesitulvat-kaupunkien-kiusana
Hoffren, H. 2023. Hulevesimaksun käyttöönotto Iitin kunnassa. Esitys Askeleet ilmastonmuutokseen varautumiseen -hankkeen hulevesityöpajassa 20.4.2023.
Johansson, R. 2023. Hollolan hulevesihankkeet. Esitys Askeleet ilmastonmuutokseen varautumiseen -hankkeen hulevesityöpajassa 20.4.2023.
LAB-ammattikorkeakoulu. 2023. Askeleet ilmastonmuutokseen varautumiseen. Projekti. Viitattu 26.5.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/askeleet-ilmastonmuutokseen-varautumiseen
Lahden kaupunki. 2023. Hulevedet ja niiden hallinta. Viitattu 1.6.2023. Saatavissa https://www.lahti.fi/asuminen-ja-ymparisto/ympariston-tila/hulevedet-ja-niiden-hallinta/
Rosberg, E. & Virtanen, M. 2023. Päijät-Hämeen ilmastonmuutoksen sopeutumisen suunnitelma 2023–2030. Lahti: Päijät-Hämeen liitto. Viitattu 2.6.2023. Saatavissa https://paijat-hame.fi/wp-content/uploads/2023/05/220523Ilmastonmuutoksen_sopeutumisen_suunnitelma_2023-2030.pdf
Suomen ympäristökeskus. 2022. Hulevesien ympäristöriskit. Vesi.fi. Viitattu 1.6.2023. Saatavissa https://www.vesi.fi/vesitieto/hulevesien-ymparistoriskit/
Linkit
Linkki 1. LAB-ammattikorkeakoulu. 2023. Askeleet ilmastonmuutokseen varautumiseen. Projekti. Viitattu 26.5.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/askeleet-ilmastonmuutokseen-varautumiseen
