Polven etuosan kiputila on nuorella jalkapalloa harrastavalla hyvin yleinen, ja noin puolet harrastajien polven vammoista johtuvat ylirasituksesta (Sweeney 2020, 479). Patellofemoraalinen kipuoireyhtymä (patellofemoral pain syndrome, PFPS) on yleisin polven etuosan ylirasituksesta johtuva kiputila (McClinton ym. 2020, 776), ja jopa 40 % nuorista urheilijoista hakeutuu urheiluvammaklinikalle hoitoon sen vuoksi (Harris ym. 2021, 34). PFPS:n fysioterapeuttisen kuntoutuksen tulisi yhdistää terapeuttinen harjoittelu psykososiaaliseen viitekehykseen parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi (McClinton ym. 2020, 776).
PFPS:n kliinisessä diagnosoinnissa todentaminen perustuu rakenteellisten patologioiden poissulkemiseen ja kipua tuottavien liikkeiden havainnointiin. Kuntoutus ja hoito nojaavat terapeuttiseen harjoitteluun ja kipuedukaatioon (McClinton ym. 2020, 776–777, 780.) Lonkan ja polven seudun lihasten harjoituttamisen ohelle (McClinton ym. 2020, 780; Almeida ym. 2021, 149) kuntoutumisen tulisi nykyään ottaa mukaan kasvavassa määrin psykososiaalinen ulottuvuus (Maclachlan ym. 2018, 2).
Kipua poteva asiakas haluaa päästä selville syistä kipujensa tilaan. Onnistunut psykososiaalisen viitekehyksen kuntoutus auttaa asiakasta ymmärtämään ongelmaa ja siten rakentamaan luottamusta hoitosuunnitelman suhteen. Hoitointerventiossa kipuedukaatiota täsmennetään erityisesti asiakkaan kivusta nouseviin huoliin ja kipumekanismeihin liittyviin tulkinnallisiin sekaannuksiin. Nämä psyykkisen puolen esteet voivat haitata kuntoutusta luomalla ahdistusta, pelko-välttämiskäytöstä ja heikkoa itseohjautuvuutta toimintakyvyn palauttamisen ja kivunhallinnan suhteen. (McClinton ym. 2020, 778.)
PFPS:n todentaminen, kuntoutus ja kipuedukaation rooli
Onnistuneessa kipuedukaatiossa asiakkaan kipuihin liittyvät uskomukset muuttuvat, mikä johtaa asiakkaan itsepystyvyyden ja kuntoutukseen sitoutumisen tunteen kasvuun. Uskomusten takana on usein kulttuurillisia ajatuksia, jotka eivät ole linjassa tieteellisen tiedon kanssa. Yleinen uskomus esimerkiksi on, että iskuttavat tai polvea muuten rasittavat liikkeet, kuten kyykkäys tai juoksu, johtavat nivelrikkoon. (McClinton ym. 2020, 778.)
LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapia-alan opinnäytetyö esittelee tämänhetkistä tutkimuksellista tietoa PFPS:stä ja siihen liittyvästä esiintyvyydestä 11–19-vuotiailla jalkapalloharrastajilla. Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen pohjalta erottui selkeä linja PFPS:n todentamisen ja kuntoutuksen tutkitusti vahvennetuista käytännöistä, joista kliinistä työtä tekevän terveysalan ammattilaisen – erityisesti fysioterapeuttien – kannattaa olla tietoinen. Uutena suuntana PFPS:n hoidossa tutkitusta tiedosta nousee esiin kipuedukaation kasvava merkitys osana onnistunutta kuntoutusprosessia. (Hodju & Viitanen 2024.)
Kirjoittajat
Samuli Viitanen valmistuu kesällä 2024 fysioterapeutiksi (AMK) LAB-ammattikorkeakoulusta, on valmistunut 2008 musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta, on toiminut Suomen Kansallisoopperan ja baletin orkesterin patarumpalina vuodesta 2005 lähtien, työskentelee fysioterapeuttina Helsingin Fysioterapiaklinikalla, toimii Taideyliopiston Sibelius-Akatemian patarumpujen soiton tuntiopettajana ja on Asahi Nordic -terveysliikunnan B-tason ohjaaja.
Aki Rintala toimii vanhempana tutkijana ja yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.
Lähteet
Almeida, G., das Neves Rodrigues, H., Coelho, B., Rodrigues, C. & de Paula Lima, P. 2021. Anteromedial versus posterolateral hip musculature strengthening with dose-controlled in women with patellofemoral pain: A randomized controlled trial. Viitattu 29.5.2024. Saatavissa https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S1466853X21000456?via%3Dihub
Harris, M., Edwards, S., Rio, E., Cook, J., Cencini, S., Hannington, M. C. & Docking, S. 2021. Nearly 40% of adolescent athletes report anterior knee pain regardless of maturation status, age, sex or sport played. Physical Therapy in Sport. Vol. 51, 29–35. Viitattu 29.5.2024. Saatavissa https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S1466853X21001097
Hodju, L. & Viitanen, S. 2024. Patellofemoraalinen kipuoireyhtymä 11–19-vuotiailla jalkapalloilijoilla. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 29.5.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060219800
Maclachlan, L., Matthews, M., Hodges, P., Collins, N. & Vicenzion, B. 2018. The Psychological Features of Patellofemoral Pain: A Cross-Sectional Study. Scandinavian Journal of Pain. Vol 18(2). Viitattu 29.5.2024. Saatavissa: https://www.degruyter.com/document/doi/10.1515/sjpain-2018-0025/html
McClinton, S. M., Cobian, D. G. & Heiderschett, B. C. 2020. Physical Therapist Management of Anterior Knee Pain. Current Reviews of Musculoskeletal Medicine. Vol. 13(6), 776–78. Viitattu 29.5.2024. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33128200/
planet_fox. 2022. Fox, A. Jalkapallokenttä, kaupungin aukio. Pixabay. Viitattu 29.5.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/jalkapallokentt%C3%A4-kaupungin-aukio-7528666/)
Sweeney, E., Rodenberg, R. & MacDonald, J. 2020. Current Sports Medicine Reports. Viitattu 29.5.2024. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33156034/
