Monikkovanhemmat kuormittuvat arjessa – voimavaroja saadaan vertaistuesta

Monikkoperheeksi kutsutaan perhettä, johon syntyy tai adoptoidaan useampi kuin yksi lapsi kerralla (Kaprio 2020, 68). Monikkovanhemmat ovat erityisessä tilanteessa raskauden alusta lähtien, sillä monikkoraskaus tulee poikkeuksetta vanhemmille yllätyksenä (Heinonen 2013, 12). Monikkovanhemmuus tuo kuormitusta fyysiselle ja psyykkiselle sekä taloudelliselle ja sosiaaliselle elämänalueelle. Monikkovanhemmat kokevat kuormitusta erityisesti monikkolasten ollessa 0−3-vuotiaita. He tuntevat pikkulapsiarjessa usein voimakasta stressiä, uupumusta ja riittämättömyyttä. (Hyväluoma 2010a, 7, 15.)

Voimavaroja monikkoperhearkeen löytyy pienistä aiheista; vanhemmat tuntevat iloa monikkolapsista, yhdenvertaisesta parisuhteesta sekä omasta ajasta. Myös työssäkäynti koetaan tärkeäksi. Yksi merkittävimmistä voimavaroista monikkovanhempien elämässä on läheisten ihmisten tukiverkosto sekä toisilta monikkovanhemmilta saatu vertaistuki. (Heinonen 2013, 18, 81.)

Kuva 1. Kaksosten ja muidenkin monikkolasten kehitys kulkee suotuisammin, kun heidän vanhempansa voivat hyvin. (Lenka Fortelna 2016)

Monikkoperheiden tarpeet näkyviksi suosituksessa

Sosiaalialan YAMK-opinnäytetyön tavoitteena (Vilén 2021) oli tuottaa suositus Päijät-Hämeen Monikkoperheet ry:lle toiminnan kehittämisestä jäsenperheiden toiveet huomioiden. Tarkoituksena oli erityisesti edistää alueen monikkovanhempien ja -perheiden hyvinvointia.

Monikkovanhempien hyvinvoinnin edistäminen on tärkeää, sillä se on yhteydessä monikkolasten suotuisaan kasvuun ja kehitykseen (Huttunen 2020, 88). Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämishankkeena ja kehittämiseen osallistui sekä yhdistyksen jäsenperheitä että hallituksen toimijoita. Näkökulmia suositukseen etsittiin muun muassa teemahaastatteluiden sekä kehittävän vertaiskäynnin keinoin. Tulosten ja johtopäätösten perusteella syntyi Monikkoperheiden parhaaksi -suositus Päijät-Hämeen Monikkoperheet ry:lle toiminnan kehittämisestä.

Suositus muodostuu kolmesta osiosta, jotka ovat perhelähtöisyys, digitaaliset palvelut sekä vertaistuki. Osiot kuvaavat teemoja, jotka nousivat kehittämishankkeen keskeisiksi tuloksiksi jäsenperheiden toiveiden mukaisesti.

Perhelähtöisyysteemassa keskeistä on huomioida jäsenperheiden monimuotoisuus esimerkiksi asuinpaikkojen ja monikkolasten eri-ikäisyyden suhteen. Jäsenperheet toivovat voivansa olla osallisina toiminnan suunnittelussa ja erityisen tärkeäksi he kokevat koko perheen yhteiset, toiminnalliset tapahtumat.

Digitaaliset palvelut -teeman kohdalla olennaista on mahdollistaa jäsenperheille asiantuntijaluentoja yleisiin kasvatuksellisiin aiheisiin tai monikkouteen liittyen. Vertaistukiteemassa oleellista on ymmärtää vertaistuen suuri merkitys monikkovanhempien hyvinvoinnin edistämisessä ja mahdollistaa monikkovanhemmille vertaistuellisia tapahtumia. (Vilén 2021, 50.) Päijät-Hämeen Monikkoperheet ry:n hallitus totesi, että Monikkoperheiden parhaaksi -suositus on käyttökelpoinen työväline yhdistyksen toiminnan kehittämisessä.

Kirjoittajat

Suvi-Elina Vilén on opiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa, sosionomi YAMK-tutkinnossa, lapsi- ja perhepalveluiden koulutusohjelmassa.

Jaana Mantela työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan lehtorina.

Lähteet

Heinonen, K. 2013 Monikkoperheen elämismaailma varuillaan olosta vanhemmuuden vahvistamiseen. Fenomenologis-hermeuttinen tutkimus. Kuopio: Itä-Suomen yliopisto  [viitattu 2.9.2021]. Saatavissa: https://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1087-5/urn_isbn_978-952-61-1087-5.pdf

Huttunen, J. 2020. Kerralla monen vanhemmaksi. Teoksessa Kaprio, J., Kumpula, U., Lavikainen, A. & Moilanen, I. (toim.) Kiehtova kaksosuus. Monikkosisarusten elämää. Helsinki: Gaudeamus Oy, 87-132.

Hyväluoma, J. 2010a. Moninkertaisia onnenhetkiä ja arjen haasteita. Monikkoperheiden vanhempien kokemuksia perheen hyvinvoinnista. Hyvä alku monikkovanhemmuuteen –hanke 2009-2011. Perhetutkimuskeskus. Jyväskylän yliopisto [viitattu 2.9.2021]. Saatavissa: https://suomenmonikkoperheet.fi/files/tutkimusraportti_web.pdf

Kaprio, J. 2020. Monikkoraskaudet ja kaksosmalli. Teoksessa Kaprio, J., Kumpula, U., Lavikainen, A. & Moilanen, I. (toim.) Kiehtova kaksosuus. Monikkosisarusten elämää. Helsinki: Gaudeamus Oy, 67-86.

Vilén, S-E. 2021. Monikkoperheiden parhaaksi. Suositus Päijät-Hämeen Monikkoperheet ry:lle toiminnan kehittämisestä. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen. [Viitattu 1.9.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021092217965

Kuvat

Kuva 1. Lenka Fortelna 2016. Lapset, onnellinen, sisarukset. Pixabay. [Viitattu 1.9.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/lapset-onnellinen-sisarukset-1879907/