LAB-ammattikorkeakoulussa opiskellaan perhe- ja perintöoikeudessa erilaisia perinnönjakoon liittyviä tilanteita. Näistä yksi on lesken asema. Se määritellään parenteeleissa jonnekin rintaperillisen ja toissijaisten perillisten välimaastoon. Parenteelilla tarkoitetaan suvun henkilöitä, jotka polveutuvat samasta kannasta, esimerkiksi perittävän lapset ja heidän jälkeläisensä.
Mikäli perinnönjättäjällä on rintaperillisiä, he perivät perinnönjättäjän. Vastaavasti jos ensiksi kuolleelta puolisolta ei ole jäänyt rintaperillisiä, perintö menee leskelle (Perintökaari PK 3:1). Sitä kautta leskestä tulee perillisasemansa kautta ensiksi kuolleen puolison kuolinpesän osakas (Kangas 2018).
Toissijaiset perilliset määritellään perintökaaren 2 ja 3 luvuissa. Heitä ovat ensin kuolleen puolison vanhemmat, sisarukset, veli- ja sisarpuolet sekä näiden jälkeläiset. Tällä määritelmällä on vaikutusta kuolinpesän osakkaan asemaan. Toissijaiset perilliset ovat vasta lesken kuolinpesän osakkaita (PK 18:1).
Tämäntyyppinen tilanne voi vaikuttaa joissain testamenttimuodoissa. Mikäli puolisot ovat tehneet esimerkiksi keskinäisen rajoitetun omistusoikeustestamentin, niin leskellä on oikeus vallita jäämistöä haluamallaan tavalla. Hänen ei tarvitse ottaa huomioon vainajan toissijaisia perillisiä (Kangas 2018).
Käytännössä leskellä on oikeus käyttää omaisuutta vapaasti, eikä hänen tarvitse tehdä siitä tiliä toissijaisille perillisille. Vaikka leskellä on käyttöoikeus saamaansa omaisuuteen, hänen oikeuttaan määrätä siitä on rajoitettu. (PK 3:1.2). Kun leski kuolee, jäljellä oleva omaisuus on jaettava ensiksi kuolleen puolison ja lesken perillisten kesken (Kangas 2018).
![[Alt-teksti: kaavio, johon on nuolilla merkitty perimysasioiden vaikuttavuudet. Osapuolia ovat Ensin kuollut puoliso A, leski B sekä lesken poismenon jälkeen tapahtuvan omaisuudenjaon osapuolet. Puolet pesän omaisuudesta menee ensiksi kuolleen puoliso A:n veljelle ja siskolle, puolet menee leski B:n siskolle ja veljelle.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2022/10/573_2022_Puolison-oikeus-perintoon_2-1024x494.png)
Esimerkkitapaus: Lapseton aviopari on laatinut keskinäisen rajoitetun omistusoikeustestamentin. Kummallakin on kaksi toissijaista perillistä. Leskellä on tuolloin rajoittamaton käyttövapaus perittyyn omaisuuteen. Hän saa mahdollisen omaisuuden tuoton ja voi käyttää halutessaan ainoastaan perittyä omaisuutta. Leski ei kuitenkaan voi määrätä testamentilla ensiksi kuolleen puolison perillisille tulevasta omaisuudesta. Lesken kuollessa jäljellä oleva omaisuus jaetaan samassa suhteessa ensin kuolleen puolison ja lesken perillisten kesken.
Kirjoittaja
Jarmo Kemppinen, KTM yritysjuridiikka, opettaa LAB-ammattikorkeakoulussa muun muassa juridiikan perusteita ja perhe- ja perintöoikeutta.
Lähteet
Kangas, U. 2018. Perhevarallisuusoikeus. Helsinki: Alma Talent.
Perintökaari 5.2.1965/40. Finlex. Viitattu 20.9.2022. Saatavissa https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
qimono. 2018. Socha, A. Wedding rings. Pixabay. Viitattu 20.9.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/wedding-rings-kihlasormuksia-3611277/
