Rahanpesu ja terrorismin rahoittaminen ovat vakavia rikoksia, joilla voi olla laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Näiden ilmiöiden torjunta on keskeinen osa talousrikollisuuden ehkäisyä, ja lainsäädäntö on kehittynyt vastaamaan muuttuvaan uhkakuvaan. Suomessa rahanpesulaki asettaa tiukat velvoitteet eri toimijoille, mukaan lukien tilitoimistot, joiden vastuulla on varmistaa, että niiden palveluita ei käytetä rikollisiin tarkoituksiin (Laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä 444/2017).
Rahanpesulla tarkoitetaan hankitun rahan tai omaisuuden alkuperän peittämistä siten, että se näyttää laillisesti ansaitulta. Prosessi voi sisältää useita vaiheita, kuten varojen sijoittamista lailliseen liiketoimintaa, siirtämistä eri tileille tai kansainvälisiä rahansiirtoja. Tavoitteena on tehdä rikollisesti hankituista varoista käyttökelpoisia ilman, että viranomaiset pystyvät jäljittämään niiden alkuperää. (Räsänen 2023.)
Edunsaajat, riskiperusteet ja rekisteröityminen
Opinnäytetyössä (Ruokolainen 2025) tutkittiin rahanpesulain asettamia velvoitteita tilitoimistoille, joiden tavoitteena on estää laittoman varallisuuden peseminen lailliseen talouteen. Keskeisimpiä vaatimuksia ovat:
- Asiakkaan tunteminen: tilitoimistojen on tunnistettava asiakkaansa ja pidettävä heidän tietonsa ajan tasalla koko asiakassuhteen ajan.
- Tosiasiallisten edunsaajien selvittäminen: yritysten ja yhteisöjen kohdalla on varmistettava, ketkä ovat todellisia edunsaajia.
- Riskiperusteinen arviointi: tilitoimistojen on laadittava arvio, jossa tunnistetaan asiakkaiden ja palveluiden rahanpesuun liittyvät riskit.
- Ilmoitusvelvollisuus: epäilyttävistä liiketoimista on ilmoitettava viipymättä rahanpesun selvittelykeskukselle.
- Rekisteröityminen valvontarekisteriin: tilitoimistojen on kuuluttava rahanpesun valvontarekisteriin ja noudatettava valvontaviranomaisen määräyksiä.
- Henkilöstön koulutus: työntekijöiden on ymmärrettävä rahanpesulain vaatimukset ja osattava tunnistaa epäilyttävät liiketoimet.
Rahanpesulain valvonnan havaintoja vuonna 2024
Vuonna 2024 rahanpesulain noudattamista on valvottu aktiivisesti. Etelä-Suomen Aluehallintovirasto (AVI) ja Finanssivalvonta (Fiva) ovat kohdistaneet tarkastuksia erityisesti oikeudellisten palveluiden tarjoajiin, välittäjiin ja kirjanpitäjiin varmistaakseen, että nämä tunnistavat rahanpesuun liittyvät riskit ja noudattavat lain edellyttämiä toimenpiteitä. (Kulmala 2025)
Aluehallintoviraston syyskuussa 2024 julkaisema riskiarviovalvonnan yhteenveto oikeudellisten palveluiden osalta osoitti, että noin puolessa tarkastetuista yrityksistä oli merkittäviä puutteita riskiarvioissaan. Esimerkiksi yrityksen tosiasiallisia edunsaajia ei ollut selvitetty, asiakkaan edustajan henkilöllisyyttä ei ollut varmistettu, PEP-statuksen tarkistus oli jäänyt tekemättä, asiakastiedot olivat hajallaan ja sisäinen ilmoituskanava epäilyistä raportoimiseen puuttui. Nämä puutteet voivat altistaa yritykset sekä rikosoikeudellisille seuraamuksille että mainehaitoille. (Kulmala 2025.)
Pakoteseuranta osaksi valvontaa
Finanssivalvonta on keskittynyt pakoteseurantaan, joka tuli rahanpesulain velvoitteeksi maaliskuussa 2023. Ensimmäiset tarkastukset ovat paljastaneet, että monilla yrityksillä on ollut vaikeuksia pitää pakotelistat ajan tasalla ja huomioida YK:n asettamat pakotteet. Finanssivalvonta on painottanut kolmea keskeistä osa-aluetta.
- Resurssit: pakoteseurannan toteuttamiseen on varattava riittävästi aikaa ja asiantuntemusta.
- Oikea-aikainen reagointi: pakotelistojen muutoksiin on reagoitava viipymättä
- Koulutus: henkilöstön on ymmärrettävä pakotteisiin liittyvät velvoitteet ja tunnistettava mahdolliset kiertämisyritykset. (Kulmala 2025.)
Tulevaisuudessa rahanpesun valvonnan merkitys vain kasvaa. Teknologian kehitys tarjoaa uusia mahdollisuuksia automatisoida prosesseja ja tehostaa rahanpesun torjuntaa. Taloushallintoliiton (2025) mukaan taloushallinnon ala on pisteessä, jossa tekoälyn käyttöönotto on vain ajan kysymys.
Tilitoimistot voisivat myös hyödyntää tekoälyä ja data-analytiikkaa riskien arvioinnissa sekä epäilyttävien transaktioiden tunnistamisessa. Samalla niiden on kuitenkin pidettävä huoli siitä, että sääntelyä ei seurata vain pakon sanalemana, vaan osana vastuullista liiketoimintaa. Kokonaisuutena kyse ei ole vain lainsäädännön noudattamisesta, vaan myös talouden reiluudesta ja läpinäkyvyydestä, jotka hyödyttävät koko yhteiskuntaa.
Kirjoittajat
Jenni Ruokolainen valmistuu LAB-ammattikorkeakoulusta tradenomiksi.
Jarmo Kemppinen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä juridiikan lehtorina.
Lähteet
Kulmala, T. 2025. Rahanpesulain valvonnan havaintoja vuonna 2024. Taloushallintoliitto. Viitattu 31.3.2025. Saatavissa https://taloushallintoliitto.fi/rahanpesulain-valvonnan-havaintoja-vuonna-2024/
Laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä 444/2017. Finlex. Viitattu 31.3.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2017/444
Ruokolainen, J. 2025. Rahanpesulain velvoitteet ja resurssit tilitoimistossa – Case: Tilitoimisto Ruokolainen Oy. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Viitattu 31.3.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504237274
Räsänen, J. 2023. Rahanpesulaki selkokielellä – mitä kirjanpitäjien tulisi tietää rahanpesulain velvoitteista? Accountor Finago. Viitattu 31.3.2025. Saatavissa https://procountor.fi/blogi/rahanpesulaki/#rahanpesu
Succo. 2015. Vasara, kirjoja, laki. Pixabay. Viitattu 31.3.2025. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/vasara-kirjoja-laki-ruokalaji-719066/
Taloushallintoliitto. 2025. Tekoäly mullistaa taloushallinnon – alan ammattilaiset valmiina muutokseen. Viitattu 31.3.2025. Saatavissa https://taloushallintoliitto.fi/tekoaly-mullistaa-taloushallinnon-alan-ammattilaiset-valmiina-muutokseen/
