Uusluotonannon rahoitusneuvottelijalta edellytetään sääntelyn mukaista vahvaa osaamista, jotta työtehtävät voidaan hoitaa luotettavasti ja asiakaslähtöisesti. Osaaminen voidaan osoittaa soveltuvan tutkinnon, koulutuksen tai aiemman työkokemuksen avulla. Finanssivalvonnan suosituksen mukaan luottolaitoksen johto varmistuu, että luottolaitoksella on riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa hyväksytyn luotonmyöntöstrategian toteuttamiseen. Lisäksi luottolaitoksen täytyy varmistua, että henkilökunnan osaamista ylläpidetään säännöllisellä koulutuksella. Rahoitusneuvottelijan substanssiosaaminen konkretisoituu oikeellisen luottopäätöksen sisältöön. Keskeisiä asiakohtia ovat esimerkiksi luottoanalyysin laatiminen, rahoitettavan hankkeen kuvaus, vakuudet ja luottopäätöksen luotonmyöntöstrategian mukaisuus. (Finanssivalvonta 2018, 12–15.)
Holopaisen (2025, 30–31) mukaan rahoitusneuvottelijan substanssiosaamiseen sisältyy teoriatietoa erilaisista lainoista, vakuuksista ja luottolaitoksen toimintamalleista. Lisäksi rahoitusneuvottelijalle on tärkeää hallita työnantaja luottolaitoksen luottopolitiikka (luotonmyöntöstrategia) ja sisäiset ohjeistukset. Substanssiosaamisen lisäksi rahoitusneuvottelija tarvitsee hyvät vuorovaikutus- ja asiakastaidot. Rahoitusneuvottelijan työ sisältää huomattavan määrän vuorovaikutusta asiakkaiden ja muiden sidosryhmien välillä, joten tarve hyville vuorovaikutustaidoille on korostunut.
Luottolaitoksen sisäisten järjestelmien tuntemus on rahoitusneuvottelijalle välttämätöntä työtehtävien hoitamiseksi (Holopainen 2025, 12). Sirkiän (2020, 64) mukaan yrityksen johdon tulee varmistaa työntekijöiden riittävä osaaminen, mukaan lukien IT‑osaaminen, sekä tarjota mahdollisuuksia sen jatkuvaan kehittämiseen. Lisäksi Finanssivalvonta (2018, 12–15) edellyttää riittävää osaamistasoa ja sen ylläpitämistä. Siten voidaan todeta IT-osaamisen rahoitusneuvottelijalle tärkeäksi, mutta osaamisen tulisi olla jatkuvasti kasvavaa.
Oman työn johtaminen ja resilienssi
Holopaisen (2025, 31) havaintojen mukaan oman työn johtamisen taito on rahoitusneuvottelijalle keskeistä työn muuttuvan ja hektisen luonteen vuoksi. Huolellisella oman työn johtamisella työn hallittavuus paranee. Sarkkisen (2020) mukaan nykyajan työelämässä oman työn johtamisen taito on tärkeä, ja etätyö on lisännyt oman työn johtamisen tarvetta entisestään. Oman työn johtamisessa keskeistä on ajankäytön suunnittelu, työtehtävien priorisointi ja omien tavoitteiden asettaminen. Oman kuormituksen ja stressin tunnistaminen kuuluu myös itsensä johtamisen taitoon. Holopaisen (2025, 33) havaintojen mukaan rahoitusneuvottelijalle onkin hyödyllistä osata aikatauluttaa, priorisoida ja ennakoida työtehtäviä.
Oman työn johtamisen taidon lisäksi Holopainen (2025, 31) toteaa hyvän paineensietokyvyn ja keskeneräisyyden sietämisen rahoitusneuvottelijalle tärkeiksi ominaisuuksiksi, käsite resilienssi on kuvaava rahoitusneuvottelijan tarvitsemille ominaisuuksille. Työturvallisuuskeskuksen (2025) mukaan resilienssillä tarkoitetaan kykyä soveltaa, sopeutua ja kohdata odottamattomia tilanteita. Holopaisen (2025, 32) havaintojen mukaan rahoitusneuvottelijaksi perehtyvän täytyykin olla kärsivällinen ja sietää keskeneräisyyttä, sillä alalla on paljon erilaisia opittavia asioita.
Osaamisen tulevaisuus
Generatiivisen tekoälyn ennustetaan tarjoavan suuria hyötyjä tuottavuuteen ja työelämään. Rahoitusalalla käytetään tekoälyä laajasti, mutta suurimpia vaikutuksia ei ole vielä saavutettu, vaikka rahoitusalan ennustetaan olevan tulevaisuudessa suurimpia hyötyjiä tekoälystä.
Tekoälyn mahdollisia käyttökohteita luottolaitostoiminnassa voisi olla esimerkiksi asiakkaiden luottokelpoisuuden arviointi, luottoluokittelu ja räätälöityjen palveluiden tarjoaminen. Rahoitusneuvottelijan suorittamia rutiininomaisia tehtäviä, kuten tiedostojen käsittelyä voidaan korvata tekoälyllä. Toisaalta liiallista riippuvuutta tekoälystä tulee välttää, ja sen vuoksi ihmisen tekemää harkintaa tarvitaan jatkossakin. Lisäksi tekoälyn käyttämisen tulee olla läpinäkyvää ja vastuullista. Tekoälyn käytön lisääntyminen rahoitusalalla voi luoda alalle myös uusia sääntelytarpeita. (Räsänen 2024.)
Kirjoittajat
Mikko Holopainen on opiskellut LAB-ammattikorkeakoulussa liiketalouden ammattikorkeakoulututkintoa ja työskentelee rahoitusalalla asiantuntijana.
Jukka Sirkiä, KTT, DI, omaa vankan kokemuksen IT-palveluyritysten asiakaslähtöisestä liiketoiminnan johtamisesta ja toimii nykyisin LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä lehtorina sekä hankeasiantuntijana.
Lähteet
Finanssivalvonta. 2018. Määräykset ja ohjeet 4/2018 – Luottoriskien hallinta ja luottokelpoisuuden arviointi rahoitussektorin valvottavissa. Viitattu 22.11.2025. Saatavissa https://www.finanssivalvonta.fi/globalassets/fi/saantely/maarayskokoelma/2018/04_2018/2018_04.m3.pdf
Holopainen, M. 2025. Henkilöasiakkaan rahoitus – päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö rahoitusneuvottelijan työstä. Opinnäytetyö (AMK). LAB-ammattikorkeakoulu. Lahti. Viitattu 23.11.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120633147
Räsänen, T. 2024. Generatiivinen tekoäly voi mullistaa rahoitussektoria. Suomen Pankki. Viitattu 25.11.2025. Saatavissa https://www.eurojatalous.fi/fi/2024/artikkelit/generatiivinen-tekoaly-voi-mullistaa-rahoitussektoria/
Sarkkinen, M. 2020. Ole itsellesi paras mahdollinen pomo! Seitsemän keinoa parantaa itsensä johtamisen taitoja. Työterveyslaitos. Viitattu 24.11.2025. Saatavissa https://www.ttl.fi/tyopiste/ole-itsellesi-paras-mahdollinen-pomo-seitseman-keinoa-parantaa-itsensa-johtamisen-taitoja
Sirkiä, J. 2020. Leveraging digitalization opportunities to improve the business model. Lappeenranta-Lahti University of Technology LUT. Viitattu 25.11.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-335-560-6
Työturvallisuuskeskus ry. 2025. Hyvinvointi ja muuttuva työ. Viitattu 24.11.2025. Saatavissa https://ttk.fi/tyoturvallisuus/tyohyvinvointi/muutos/
