Päihdepäivät järjestettiin 14.‒15.5.2025 Helsingissä Kulttuuritalolla. Päihdepäivät on valtakunnallisesti merkittävä tapahtuma päihdetyön ammattilaisille, päättäjille, vapaaehtoisille ja opiskelijoille. Päihdepäivien teemana oli: Mukana maailman muutoksessa. Päihdepäivien sisällöissä huomioitiin ammattilaisten huoli päihdehoidon ja kuntoutuksen tilanteesta, päihdeaineet ja asiakkaiden kokema stigma. Monipuoliset puheenvuorot ja keskustelut riippuvuudesta, päihdepolitiikasta, toipumisesta ja päihdetyön muodoista välittävät viestiä muutoksista, joista myös sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa on oltava tietoisia.
Riippuvuudet muutoksessa
Päihdepäivät avasi paneelikeskustelu, jossa kansanedustajat keskustelivat päihdepolitiikan ja erityisesti alkoholi- ja nikotiinipolitiikan muutoksista ja vaikutuksista. Keskustelussa nousi esille monipuolisia tulokulmia valtion taloudellisesta hyötymisestä esimerkiksi nikotiinituotteista, ja samalla pohdittiin nikotiinin aiheuttamia haittoja. Huolta koettiin nikotiiniriippuvuuden kasvusta ja suunnitelmista vapauttaa vahvemmat viinit ruokakauppoihin. Paneelikeskustelun jälkeen olikin kiinnostavaa kuulla riippuvuuksien tutkimisesta ja muutoksista. Puheenvuoroissa pohdittiin muun muassa ongelmallisen digipelaamisen ja somen käytön tunnuspiirteitä sekä eskapimismin ja riippuvuuden yhteyttä. Toiminnallisten riippuvuuksien ymmärtämien on varmasti yksi tulevaisuuden kehittämiskohde. Somen käytön, ruutuajan ja digitaalisen pelaamisen ajankäyttö on lisääntynyt.
Pelkkä ajankäyttö ei ole kriteeri ongelmalle. Tutkimusten mukaan somealustojen koukuttavuus on taitavasti rakennettu, ja erityisesti huoli on noussut tyttöjen somen käytöstä ja sen vaikutuksesta psykososiaaliseen hyvinvointiin.
Digipeliriippuvuus on vuodesta 2018 alkaen ollut ICD-11-luokituksessa toiminnallisena riippuvuutena (Mustonen, 2025). Suomessa ICD-11-luokitus on tulossa käyttöön 2026 ja se vastaa paremmin sanoittamisen ja diagnosoinnin tarpeisiin (Härkönen 2024).
![[Alt-teksti: Valkokankaalla lisääntynyt ruutuaika diagrammi.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2025/06/289_2025_Riippuvuudet-mukana-maailman-muutoksessa-1024x520.jpg)
A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Hannu Jouhki tarkasteli tuoreeseen väitöskirjaansa pohjautuen eskapismin ja riippuvuuskäyttäytymisen yhteyttä. Eskapismi on todellisuuspakoisuutta, johon voi olla sisäisiä vaikuttimia ja ulkoisia taustatekijöitä. Jouhki tunnisti eskapismin ja stressinhallinnan välillä samankaltaisuutta. Päihdetyössä tärkeää olisi tunnistaa asiakkaan elämäntilanteeseen, työhön ja ihmissuhteisiin liittyviä kuormitustekijöitä, jotka voivat lisätä halua paeta todellisuutta päihteisiin tai muuhun addiktoivaan toimintaan. Mikäli esille tulee eskapistisia motiiveja riippuvuuskäyttäytymisessä, olisi tärkeää suunnata asiakkaan toimintaa rakentaviin ongelmaratkaisukeinoihin. Pohdittavaksi jää, kuinka mitata todellisuuspakoisuutta asiakaskohtaamisissa. (Jouhki, 2025.)
Sosiaali- ja terveyspalveluissa tulisikin kysyä päihteiden käytön lisäksi myös sosiaalisen median käytöstä ja digipelaamisesta. Ehkä tulevaisuudessa näihin on myös asiakastyöhön soveltuvat mittarit.
Päihdetyöntekijän tunne- ja häpeätaidot
Tunnetaitoinen päihdetyö -seminaarissa, jonka järjesti Riippuvuudet ry., annettiin konkreettisia työkaluja vuorovaikutustilanteisiin ja asiakkaan tunnetaitojen vahvistamiseen. Riippuvuus on seurausta tunnetaitojen puuttumisesta, ja sen vuoksi tunnetaitojen vahvistamisen asiakastyössä on tärkeää. Monelle riippuvuuden kanssa kamppailevalle tunteiden tunteminen ei ole itsestäänselvyys, ja negatiiviset tunteet nousevat silloin kun perustarpeet eivät ole täyttyneet. Tämän vuoksi on tärkeä pureutua tunteiden ja toiminnan juurisyihin sekä tukea asiakasta tunteiden tunnistamisessa ja käsittelemisessä. Häpeällä taas on oma mekanisminsa, se tarttuu ja altistaa riippuvuuksille ja usein peittää muita epämiellyttäviä tunteita. Onnistuneen vuorovaikutuksen luomiseen vaikuttaa työntekijän oma hermoston tila, joka liittyy hänen kykyynsä vastaanottaa toisen negatiivisia tunteita sekä se, miten hyvin työntekijä itse on käsitellyt häpeän tunnetta. (EPT, 2025.)
Ammattilaisten ja kokemustaustaisten henkilöiden puheenvuorot Päihdepäivillä täydensivät toisiaan. Siivittämö-hankkeessa kehitettävä jaetun tiedon malli sai vahvistusta siitä, miten tärkeää on rakentaa tietoa tutkitun tiedon ja kokemustiedon välillä. Päivien sisällöt vahvistivat ajatusta siitä, että tulevaisuudessa riippuvuustyön osaaminen ja ymmärrys on entistä keskeisempää sosiaali- ja terveysalan työntekijöillä.
Kirjoittajat
Taina Heininen-Reimi toimii LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina sosiaalialan koulutuksessa sekä Siivittämö-hankkeessa projektipäällikkönä.
Mia Kröneck toimii LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina sekä asiantuntijana Siivittämö-hankkeessa.
Lähteet
Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto (EPT). 2025. Päihdepäivät 2025. Viitattu 19.5.2025. Saatavissa https://www.ept-verkosto.fi/paihdepaivat_2025/
Jouhki H. 2025. Toimitusjohtaja. A-Klinikkasäätiö. Puheenvuoro Päihdepäivillä 14.5.2025.
Härkönen, M. 2024. ICD- 11-luokituksen käyttöönotto. Viitattu 2.6.2025. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/150220/2_ICD-11-k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6nottohanke-esittely%20sote-tietoarkkitehtuurin%20ohjausryhm%C3%A4ss%C3%A4.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Mustonen T. 2025. PsT, Digitaaliset riippuvuudet -toiminnan päällikkö. Sosped-säätiö. Puheenvuoro Päihdepäivillä 14.5.2025.