Kun ideointivaiheessa on tuotettu riittävä määrä ideoita ja niistä on tunnistettu asiakkaiden tarpeita parhaiten vastaavat, on seuraavana innovaatioprosessin vaiheena vuorossa protot ja kokeilut. Tässä vaiheessa syntyneet ideat konkretisoituvat kokeiluiksi, joissa prototyyppien avulla testataan, miten idea toimii käytännössä.
Prototyypin rakentamisessa ei ole tavoitteena valmiin tuotteen rakentaminen. Sen sijaan prototyypin avulla kokeillaan mahdollisimman nopeasti ja ketterästi käytännössä syntyneen idean toimivuutta. Ensimmäisen prototyypin tarkoituksena on tuoda esiin näkemys siitä, kuinka hyvin prototyyppi vastaa käyttäjien tarpeita ja toimiiko se teknisesti niin kuin on ajateltukin.
Jos prototyyppiä ei rakenneta eikä sen avulla kokeilla idean toimivuutta käytännössä, voi edessä olla ongelmia. Jos idea viedään suoraan tuotantokäyttöön, voi mahdollisten pulmakohtien tunnistaminen tapahtua liian myöhään. Vaikka ongelmat pystyttäisiin tässä vaiheessa korjaamaan, se on yleensä vaikeampaa ja vie enemmän resursseja sen sijaan, että ongelmat olisi havaittu jo prototyypin testaamisen yhteydessä.
Prototyypin avulla testataan asiakkaan mielipidettä
Kun prototyypin testaaminen aloitetaan, pitää mielessä olla rajallinen joukko kysymyksiä, joihin prototyypin avulla halutaan saada vastaus. Usein prototyypistä rakennetaan useita erilaisia versioita, joita voidaan verrata rinnakkain keskenään. Furr & Duyer (2014) suosittelevat, että luotaisiin neljän perättäisen prototyypin sarja, joiden avulla kehitetään iteratiivisesti paras ratkaisu asiakkaan tarpeeseen.
Ensimmäinen prototyyppi voi olla hyvin karkea, kun taas neljännessä vaiheessa tavoitteena on luoda versio, jolla asiakas hurmataan (minimum awesome product). Hurmaaminen on tärkeää: pelkkä asiakkaan tarpeen ratkaiseminen ei riitä, koska asiakkaalla on valittavissa myös markkinoilla tarjolla olevat kilpailevat ratkaisut.
Kun prototyypistä ja kokeiluista on saatu riittävästi palautetta, voidaan olla luottavaisia, että prototyyppi vastaa asiakkaiden tarpeita ja se toimii myös teknisesti siten kuin on suunniteltu. Sen jälkeen prototyypin pohjalla ollut idea voidaan siirtää innovaatioprosessin seuraavaan vaiheeseen.
LAB-palveluja prototyyppivaiheeseen
LAB-ammattikorkeakoulu tarjoaa prototyyppien rakentamiseen ja kokeiluun erilaisia vaihtoehtoja. Tuotteiden prototypointiin ratkaisuja etsii LAB-paja (LAB 2021a), ja digitaalisten ratkaisujen prototyyppien testaamiseen apua saa LAB UX Centeristä (LAB 2021b). Kaikissa prototyyppien kehittämiseen liittyvissä tarpeissa voit ottaa yhteyttä LAB-ammattikorkeakoulun yrityspalveluihin: yrityksille@lab.fi.
Kirjoittajat
Sami Heikkinen ja Anu Kurvinen työskentelevät LAB-ammattikorkeakoulussa liiketoiminnan lehtoreina sekä TwinInno-hankkeessa hankeasiantuntijoina.
TwinInno (LAB 2021c) on EAKR-rahoitteinen projekti LAB-ammattikorkeakoulun toiminta-alueella Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä. TwinInnossa toteutetaan yrityskokeiluja, joiden sisällöt muotoutuvat kunkin yrityksen tarpeisiin pohjautuen.
Lähteet
Furr, N. & Duyer, J. 2014. The Innovator’s Method – Bringing the Lean Startup into your Organization. Harvard Business Review Press, Boston, Massachusetts.
Linkit
Heikkinen, S. & Kurvinen, A. 2021. Ideointi osana innovointiprosessia. LAB Focus -blogi. [Viitattu 29.12.2021]. Saatavissa: https://blogit.lab.fi/labfocus/ideointi-osana-innovointiprosessia/
LAB. 2021a. LAB Paja II. Projekti. [Viitattu 16.12.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/lab-paja-ii
LAB. 2021b. LAB UX Center. Projekti. [Viitattu 16.12.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/lab-ux-center
LAB. 2021c. TwinInno. Projekti. [Viitattu 29.12.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/twininno
Kuvat
Kuva 1. Ux-788002. 2015. Pixabay. [Viitattu 16.12.2021]. Saatavissa: https://cdn.pixabay.com/photo/2015/05/28/14/53/ux-788002_1280.jpg
Kuva 2. Furr, N. & Duyer, J. 2014. Mukailleet Heikkinen, S. & Kurvinen, A.