Lapsen ryhtiä havainnoidaan kouluterveydenhuollossa lapsen kasvuhuipun aikana, eli tytöillä 4.–5. luokilla ja pojilla 7.–8. luokilla. Kasvupyrähdyksessä voi ilmaantua ryhdin poikkeavuuksia. Ryhtiin voidaan vaikuttaa harjoitteilla ja neuvonnalla. Yleisimpiä ryhdin poikkeavuuksia kasvun aikana ovat eteenpäin työntyneet pää ja hartiat, skolioosi sekä alaraajojen pituusero (Kuu ym. 2019). Asento on kuitenkin jokaisella yksilöllinen, ja aktiivisessa koulupäivässä tärkeintä olisi työasentojen vaihteleminen ja liikkuminen pitkin päivää.
Istumisen ja älylaitteiden käytön vaikutukset ryhtiin
Lapset viettävät entistä enemmän aikaa istuen sekä koulussa että koulun jälkeen kotona television tai tietokoneen ääressä, johtuen osittain etäopiskelun yleistymisestä (Terve koululainen 2022a). Liiallisen istumisen on todettu heikentävän erityisesti vatsa- ja selkälihaksien toimintaa, aiheuttavan vartalon epäsymmetriaa ja vaikuttavan hengitykseen sekä suoliston toimintaan. Fyysisen aktiivisuuden vähentyessä myös toimintakyky heikkenee. (Drazal-Grabiecin ym. 2014.)
Nuorista 70 % käyttää internetiä yli kolme tuntia päivässä (Aro 2021). Älylaitteiden käyttö kuormittaa niska-hartiaseutua, koska puhelinta käytettäessä katse suuntautuu alaspäin. Tämän seurauksena ryhti painuu kumaraan ja selkä pyöristyy, mikä aiheuttaa niskan ojentajalihasten venymistä ja koukistajalihasten lyhentymistä sekä heikentää vatsa- ja selkälihasten antamaa tukea selkärangalle. (Terve koululainen 2022b; Kosola 2022.)
Ylipainon vaikutukset ryhtiin
Kouluikäisillä suurin riskitekijä huonon ryhdin kehittymiseen on ylipaino. Lasten ylipainoon liittyy yleensä riittämätön fyysinen aktiivisuus. Kasvavilla lapsilla ja nuorilla ylipaino aiheuttaa epäedullista kuormitusta kasvuvaiheessa oleviin luihin (Salo & Mäkinen 2006, 294; Rusek ym. 2019). Ylipainoisilla lapsilla on todettu esiintyvän enemmän lapaluiden, hartioiden sekä lantion virheasentoja verrattuna normaalipainoisiin lapsiin (Rusek 2019). Lisäksi ylipainon seurauksena painopiste siirtyy lähemmäs vatsan aluetta, jolloin lantio kääntyy eteenpäin, eli lannerangan notko kasvaa (Sandström & Ahonen 2011, 186).
Ryhtiongelmat sekä tuki- ja liikuntaelimistön kivut taas vähentävät fyysistä aktiivisuutta ja heikentävät näin kykyä liikkua. Lasten lihavuuden lisääntyessä myös ryhtiongelmien odotetaan tulevaisuudessa vain lisääntyvän. (Rusek ym. 2019.)
Kirjoittajat
Sanni Ryyppö ja Laura Markkanen valmistuivat joulukuussa 2022 LAB-ammattikorkeakoulusta fysioterapeuteiksi.
Anu Kaksonen, OMT-fysioterapeutti, tekee töitä vastaanotollaan nuorten tule-oireiden parissa sekä opettaa tuki- ja liikuntaelimistön fysioterapiaan liittyviä aiheita LAB-ammattikorkeakoulussa Lahden ja Lappeenrannan kampuksilla.
Lähteet
Aro, T. 2021. Älylaitteiden vaikutus lasten ja nuorten itsesäätelyyn. e-Erika 1/2021. Viitattu 23.11.2022. Saatavissa https://journals.helsinki.fi/e-erika/article/view/1592/1509
Drazal-Grabiec, J., Snela, S., Rykala, J., Podgorska, J. & Rechwal, M. 2014. Effects of the sitting position on the body posture of children aged 11 to 13 years. Institute of physiotherapy. University of Rzeszow. Poland. Viitattu 3.12.2022. Saatavissa https://www.researchgate.net/profile/Justyna-Wyszynska/publication/268686472_Effects_of_the_sitting_position_on_the_body_posture_of_children_aged_11_to_13_years/links/5672ad1108aee7a4274334cc/Effects-of-the-sitting-position-on-the-body-posture-of-children-aged-11-to-13-years.pdf
How It Works Daily. 2015. Do you have ‘text neck’ syndrome? Viitattu 16.1.2023. Saatavissa https://www.howitworksdaily.com/do-you-have-text-neck-syndrome/
Kuu, S., Pedak, K. & Port, K. 2019. The relationship between postural components and muscle strength balance among 9 to 14-year old children. Archives of Sports Medicine and Physiotherapy. Viitattu 31.11.2022. Saatavissa https://www.peertechzpublications.com/articles/ASMP-4-111.php
Rusek, W., Leszczak, J., Baran, J., Adamczyk, M., Weres, A., Baran, R., Inglot, G., Czenczek-Lewandowska, E., Porada, S. & Pop, T. 2019. Role of body mass category in the development of faulty postures in school-age children from a rural area in southeastern Poland: a cross-sectional study. BMJ Open. Viitattu 4.12.2022. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6858177/pdf/bmjopen-2019-030610.pdf
Markkanen, L. & Ryyppö, S. 2022. Lapsen ja nuoren ryhdin sekä selän liikkuvuuden tutkiminen: videomateriaalia opetuksen tueksi. Viitattu 9.2.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302242790
Salo, M. & Mäkinen, M. 2006. Lihavuuden vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Teoksessa: Mustajoki, P., Fogelholm, M., Rissanen, A. & Uusitupa, M. (toim.) Lihavuus: ongelma ja hoito. 3 uud. p. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
Sandström, M. & Ahonen, J. 2016. Liikkuva ihminen – aivot, liikuntafysiologia ja sovellettu biomekaniikka. Keuruu: Otavan kirjapaino Oy.
Terve koululainen. 2022a. Vähennä istumista ja pidä taukoja. Viitattu 3.12.2022. Saatavissa https://www.tervekoululainen.fi/ylakoulu/fyysinen-aktiivisuus/istumisen-vahentaminen/
Terve koululainen. 2022b. Someniska ja muita runsaan mobiililaitteiden runsaan käytön haittoja. Viitattu 3.12.2022. Saatavissa https://www.tervekoululainen.fi/ylakoulu/terveydenhoito/someniska/