Joskus voi käydä niin, että toisten leikkiminen ärsyttää (Pepe & Saimaa 2023). Työn ajatellaan usein olevan vakava asia, joka ei ole leikin paikka. Tämä ei ole kuitenkaan totta. Leikkiä tarvitaan työssä, koska se on yksi oleellinen luovuuden osa.
Fletcher ja Thornton (2023) ovat tunnistaneet leikin merkityksen työelämätaitoja kartoittaneessa tutkimuksessaan. Leikki tarkoittaa työelämän kontekstissa huumoria (Fletcher & Thornton 2023). Töissä saa siis nykyään laskea leikkiä. Suomalaisesta näkökulmasta tarkasteltuna englannin kielen termi play voi tarkoittaa joko leikkiä tai pelaamista. Toisinaanhan työelämään liittyy myös erilaista pelaamisen kulttuuria, panosten asettamisen ja omien siirtojen pohdinnan näkökulmasta.
Robles (2012) on pitänyt aiemmin leikin kuuluvan osaksi vuorovaikutustaitoja. Fletcher ja Thornton (2023) päättivät kuitenkin nostaa sen omaksi työelämätaitojen kategoriakseen, koska tutkimuksen haastateltavat nostivat sen esiin niin monin eri tavoin. Sen lisäksi sillä nähtiin olevan tärkeä rooli ihmisten välisten yhteyksien rakentamisessa työkontekstissa.
Kaikista työelämätaidoista leikki on vähiten arvostettu (Fletcher & Thornton 2023). Vaikka voisi ajatella tämän kertovan taidon vähäisestä arvosta, ei se ole kuitenkaan koko totuus. Kun leikki tunnistettiin nyt ensimmäistä kertaa työelämätaidoksi, voi olla, että se on nousevia taitoja. Kun uudet sukupolvet tulevat mukaan työelämään, he tuovat mukanaan oman arvomaailmansa. Ehkä leikin arvo piileekin juuri siinä, että se puhuttelee nuorempia sukupolvia, jotka hakevat työelämältä muitakin asioita kuin korkeaa palkkaa ja kunnianhimon tyydytystä.
Nyt leikitään!
Vaikka itsestä tuntuisi, ettei ole huumorin kentällä parhaimmillaan, ei tilanne ole silti toivoton. Huumorin käyttöä voi harjoitella monin eri tavoin. Ensimmäinen vaihtoehto on kokeilla sitä jäänmurtajana ja ilmapiirin keventäjänä. Huumori auttaa luomaan rennon ja avoimen ilmapiirin. Sillä voi aloittaa palaverin tai tiimipalaverin kevyellä vitsillä tai hauskalla tarinalla. Tämä auttaa murtamaan jäätä ja saa ihmiset tuntemaan olonsa mukavaksi.
Huumori voi toimia myös stressin lievittäjänä. Työelämässä voi olla stressaavia tilanteita, joissa huumori auttaa lievittämään stressiä ja vähentämään jännitteitä. Tähän voi pyrkiä esimerkiksi jakamalla hauskoja kuvia tai meemejä tiimin kesken. Sen lisäksi leikkiä voi käyttää luovuuden ja innovaation edistäjänä. Kun ihmiset nauravat yhdessä, he ovat avoimempia uusille ideoille ja ratkaisuille. Kannattaa kokeilla luovuusharjoituksia, joissa huumori on keskiössä.
Yhteinen nauru luo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Osallistuminen tiimin kanssa yhteisiin hupihetkiin, kuten vitsikilpailuihin tai hauskojen tarinoiden jakamiseen voi palvella tätä tarkoitusta. Leikistä tai huumorista voi olla apua myös konfliktien purkajana. Käytä huumoria tilanteissa, joissa jännitteet ovat korkealla. Kannattaa kuitenkin varmistaa, että se ei loukkaa ketään. On hyvä muistaa, että huumorin käyttöön liittyy kulttuurisia eroja ja henkilökohtaisia rajoja. Siksi on tärkeää olla tietoinen ympäristöstään ja sovittaa huumori tilanteeseen sopivaksi.
Kirjoittaja
Sami Heikkinen, FM, KTM, kehittää LAB-ammattikorkeakoulussa asiantuntijana Distance LAB -hankkeessa (LAB 2024) yritysten etävuorovaikutusosaamista.
Lähteet
Fletcher, S., & Thornton, K. R. 2023. The top 10 soft skills in business today compared to 2012. Business and Professional Communication Quarterly, 86(4), 411-426.
LMoonlight. 2018. Play, doh, pelata, taikina, luova. Pixabay. Viitattu 7.5.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/play-doh-pelata-taikina-luova-3308887/
Pepe & Saimaa. 2023. Leikitään. YouTube. Viitattu 7.5.2024. Saatavissa https://www.youtube.com/watch?v=A9yKSvFvYNo.
Robles, M. M. 2012. Executive perceptions of the top 10 soft skills needed in today’s workplace. Business Communication Quarterly, 75, 453–465. Viitattu 22.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1177/1080569912460400
