Ruokamatkailulla tarkoitetaan matkustamista paikallisten ruokakulttuurien ja makujen äärelle, pyrkimyksenä syventää ymmärrystä matkakohteen erityisluonteesta (WFTA 2026). Ruuan vaikutus matkustuksen motivaationa on kuitenkin huomattavasti tätä World Food Travel Associationin määritelmää laajempi. Ruoka kuuluu jollakin tavalla jokaiseen matkaan ─ riippumatta siitä, mikä on matkan päätarkoitus.
Matkailussa ruokamatkailu on tällä hetkellä eräs globaalisti vahvimmin kasvavista trendeistä. Se on myös teema, joka yhdistyy luontevasti moneen muuhun matkailun muotoon; esimerkiksi luontomatkailuun, kulttuurimatkailuun tai luksusmatkailuun. Suomen vahvuudet ruokamatkailussa ovat paikallisuus ja puhtaus, jotka vetoavat erityisesti kestävää kehitystä arvostaviin matkailijoihin (Business Finland 2026).
![[Alt-teksti: maalaismaisessa suuressa pirtissä oleva runsas noutopöytä, jonka äärellä on henkilö keräilemässä lautaselleen syötävää.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2026/02/77_2026_Saimaa-Geopark-hakee-kansainvalista-yhteistyota_1-1024x606.jpg)
Mukaan kansainväliseen yhteistyöbrändiin
LAB-ammattikorkeakoulussa on äskettäin kehitetty ruokamatkailua muun muassa Saimaa Geoparkin toimintaympäristössä. Syksyllä 2025 päättyneen GEOfood ─ Saimaa Geoparkin ruokamatkailun kehittäminen -hankkeen (LAB 2025) keskeisiin tuloksiin kuuluivat liittyminen UNESCOn Geopark -alueiden yhteiseen GEOfood-brändiin (GEOfood 2026), alueellisen GEOfood-menun ja reseptikirjan suunnittelu, teematapahtuman toteuttaminen sekä benchmarkingmatka Portugaliin. Tämän lisäksi hankkeessa tuotettiin näkyvyysmateriaaleja ja edistettiin ruokamatkailusta kiinnostuneiden pk-yritysten verkostoitumista sekä kehitettiin uusia tuotteita ja palveluja ruokamatkailuun. Näkyvyyteen hanke sai paljon lisää nostetta samaan aikaan käynnissä olleelta Saimaan European Region of Gastronomy -juhlavuodelta, jonka kautta tehtiin näkyväksi alueen omaleimaista ruokakulttuuria ja koottiin ylimaakunnallisia verkostoja ruokamatkailun ympärille (European Region of Gastronomy 2026; Etelä-Savon maakuntaliitto 2025).
Saimaa Geoparkin kohteisiin ja teemoihin liittyvän ruokamatkailun volyymi ja näkyvyys kasvoivat GEOfood-verkostoon liittymisen ja aktiivisen verkostoyhteistyön kautta. Hankkeen toiminnan kautta Saimaa Geoparkin ruokamatkailu ja GEOfood-hanke sai myös kansainvälistä näkyvyyttä UNESCO Global Geopark -alueiden verkoston kautta (GEOfood 2026).
![[Alt-teksti: vehreällä niityllä kasvava metsämansikka.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2026/02/77_2026_Saimaa-Geopark-hakee-kansainvalista-yhteistyota_2-1024x574.jpg)
Paikallisia ja kansainvälisiä näkökulmia kehittämiseen
Hankkeen päättymisen jälkeen Saimaa Geoparkissa on tehty uusia suunnitelmia GEOfood-toiminnan vahvistamiseen. Alueen yritykset ovat toivoneet erityisesti kansainvälisen yhteistyön ja näkyvyyden kehittämistä sekä opintomatkoja kansainvälisiin yhteistyökohteisiin. Kansainvälisen ruokamatkailun kehittämisessä alueen keskeisiä kotimaisia yhteistyökumppaneita ovat kaksi muuta suomalaista GEOfood -aluetta; Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark sekä Rokua Geopark (Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark 2026; Rokua Geopark 2026).
UNESCO Global Geopark -alueilla on kansainvälisen UNESCOn yhteistyöverkoston lisäksi myös laaja joukko paikallisia kumppaneita, joihin kuuluu pk-yrityksiä, kuntia ja yhdistyksiä. Kestävän kehityksen mukaisen elinkeinotoiminnan ohella alueet edistävät myös kasvatuksen ja opetuksen päämääriä kärkenään ympäristökasvatus.
LAB-ammattikorkeakoulun näkökulmasta geoparkien toimintaympäristöön sijoittuva kansainvälinen ruokamatkailun kehittämisen yhteistyö on erittäin kiinnostava mahdollisuus, joka antaa mahdollisuuksia vastata maaseutualueiden taloudellisiin, sosiaalisiin ja ekologisiin haasteisiin. Tässä yhtälössä ruokamatkailu on paljon enemmän kuin pelkkää matkailuliiketoimintaa. Se on keino vahvistaa paikallisidentiteettiä ja tehdä näkyväksi alueen tarina ruuan kautta. Se on mahdollisuus tukea paikallista yrittäjyyttä ja työllistymistä sekä luoda omaleimaisia matkailukokemuksia, jotka hyödyttävät sekä asukkaita että vierailijoita. Samalla se on myös mahdollisuus edistää kansainvälisyyttä ja ymmärrystä vieraista kulttuureista ─ oppien ehkä samalla myös itse jotain uutta.
Kirjoittaja
Päivi Tommola toimii LAB-ammattikorkeakoulussa liiketoimintayksikön TKI-asiantuntijana. Hän on vastannut GEOfood ─ Saimaa Geoparkin ruokamatkailun kehittäminen -hankkeen valmistelusta ja rahoitushausta ja kartoittaa nyt mahdollisuuksia kansainvälisen yhteistyöhankkeen kokoamiseen.
Lähteet
Business Finland. 2026. Ruokamatkailu. Viitattu 4.2.2026. Saatavissa https://www.visitfinland.fi/liiketoiminnan-kehittaminen/tuotekehitysteemat/ruokamatkailu
Etelä-Savon maakuntaliitto. 2025. European Region of Gastronomy Saimaa Management project. Viitattu 4.2.2026. Saatavissa https://www.esavo.fi/european-region-of-gastronomy-saimaa-management-project-2023-2025
European Region of Gastronomy. 2026. Saimaa 2024. Viitattu 4.2.2026. Saatavissa https://www.europeanregionofgastronomy.org/platform/saimaa-2024/
GEOfood. 2026. GEOfood Delights. Authentic Recipes from UNESCO Global Geopark Communities. GEOfood magazine. Viitattu 4.2.2026. Saatavissa https://issuu.com/geofood/docs/geofoodmagazine
LAB. 2025. GEOfood ─ Saimaa Geoparkin ruokamatkailun kehittäminen -hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 4.2.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/geofood
Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark. 2026. GEOfood. Viitattu 4.2.2026. Saatavissa https://lhgeopark.fi/geofood/
Rokua Geopark. 2026. Geofood is the local food of the geopark area. Viitattu 4.2.2026. Saatavissa https://rokuageopark.fi/en/information-about-rokua-geopark/
WFTA. 2026. Food Tourism. World Food Tourism Association. Viitattu 4.2.2026. Saatavissa https://www.worldfoodtravel.org/food-tourism
