Sairaanhoitajaopiskelijan matka kohti ammattia ei ole vain tenttien läpäisemistä ja taitonäytteiden suorittamista. Kyseessä on monivaiheinen, kokonaisvaltainen kehitysprosessi, jossa yhdistyvät tiedot, taidot, arvot, asenteet ja ennen kaikkea – ihminen itse. Ammatillinen kasvu on jokaiselle opiskelijalle yksilöllinen kokemus, mutta sen kulmakivet ovat yhteisiä (Salminen ym., 2013).
Teoriasta käytäntöön – tiedollinen ja taidollinen kehitys
Sairaanhoitajakoulutuksen alkuvaiheessa opiskelijan keskiössä on teoreettisen tiedon omaksuminen. Anatomia, fysiologia, farmakologia ja hoitotyön perusteet muodostavat vankan perustan, jonka päälle muu osaaminen rakentuu.
Käytännön taitojen kehittäminen on olennainen osa sairaanhoitajaopintoja. Opiskelijat harjoittelevat erilaisia hoitotyön taitoja simulaatioympäristöissä ja työharjoitteluissa. Näiden taitojen hallinta on välttämätöntä, jotta opiskelijat voivat toimia turvallisesti ja tehokkaasti potilastyössä.
Harjoittelujaksojen myötä opittu teoria kohtaa käytännön: opiskelija pääsee soveltamaan osaamistaan oikeissa potilastilanteissa. Tämä vaihe vaatii rohkeutta, uteliaisuutta ja nöyryyttä. Kliiniset käden taidot, kuten injektion anto, haavojen hoito tai vitaaliarvojen mittaus harjaantuvat toiston ja ohjatun harjoittelun kautta (WHO 2020).
Sairaanhoitajan ammatillinen kasvu ja eettiset periaatteet
Sairaanhoitajan työ perustuu vahvasti eettiseen arvopohjaan. Potilaan ihmisarvon kunnioittaminen, oikeudenmukaisuus, luottamuksellisuus ja potilaan itsemääräämisoikeus ovat keskeisiä periaatteita (Sairaanhoitajaliitto 2023). Opiskelijan ammatillinen kasvu näkyy siinä, kuinka hän sisäistää ja soveltaa näitä periaatteita käytännössä – ei vain sanoina, vaan tekoina.
Keskeinen osa sairaanhoitajaopiskelijan ammatillista kasvua on itsetuntemuksen kehittyminen. Reflektio – eli oman toiminnan kriittinen tarkastelu – auttaa opiskelijaa ymmärtämään, miten hän toimii, miksi toimii tietyllä tavalla ja miten voi kehittyä. Opiskelijoiden tulee säännöllisesti arvioida omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan sekä asettaa tavoitteita omalle oppimiselleen. Se luo pohjaa ammatilliselle identiteetille, joka ei synny hetkessä, vaan rakentuu vähitellen kokemusten ja oppimisen kautta. (Kallioniemi & Tohmola 2023).
Ammattiin kasvaminen tarkoittaa myös lisääntyvää vastuuta. Opiskelija oppii tekemään hoitotyöhön liittyviä päätöksiä, perustelemaan ratkaisujaan ja toimimaan potilasturvallisuutta edistäen (Vallimies-Patomäki 2020). Harjoittelujaksoilla opiskelijan itsenäisyys lisääntyy, ja hän siirtyy vähitellen tarkasti ohjatusta toiminnasta kohti itsenäistä ammattilaisuutta – kuitenkin aina tiimissä ja moniammatillista yhteistyötä arvostaen.
![[Alt-teksti: Kolme kirjaa pöydällä ja niiden päällä omena,]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2025/06/290_2025_Sairaanhoitajaopiskelijan-ammatillinen-kasvu-hoitotyon-ammattilaiseksi-1024x581.jpg)
Tiimipelaajasta ammattilaiseksi
Sairaanhoitajan työ ei ole yksilölaji. Moniammatillinen yhteistyö, kyky kommunikoida rakentavasti ja koordinoida hoitoa yhdessä muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa, on tärkeä osa ammatillista kasvua (Lahtinen ym. 2014). Opiskelijana on opittava paitsi kuuntelemaan, myös tulemaan kuulluksi – ammattimaisella ja kunnioittavalla tavalla.
Ammatillinen kasvu ei pääty valmistumiseen, vaan se jatkuu läpi koko uran. Sairaanhoitajien tulee sitoutua jatkuvaan oppimiseen ja ammatilliseen kehittymiseen. Tämä voi tarkoittaa lisäkoulutusten ja erikoistumiskurssien suorittamista, osallistumista ammatillisiin verkostoihin ja pysymistä ajan tasalla alan uusimmista tutkimuksista ja käytännöistä.
Sairaanhoitajaopiskelijan ammatillinen kasvu on matka, jossa yhdistyvät oppiminen, kasvu ja kehittyminen – sekä ihmisenä että ammattilaisena. Se vaatii sitoutumista, jatkuvaa oppimista ja halua kehittyä. Jokainen potilaskohtaaminen, jokainen onnistuminen ja epävarmuuden hetki muovaavat opiskelijasta vastuullisen, eettisesti toimivan ja osaavan hoitotyön ammattilaisen.Ja juuri siksi tämä matka on arvokas – ja ainutlaatuinen.
Kirjoittaja
Teresa Garcia-Kaartinen on LAB-ammattikorkeakoulussa työskentelevä hoitotyön lehtori.
Lähteet
Kallioniemi, E. & Tohmola, J. 2023. Valmistuva hoitaja vuonna 2023. Opinnäytetyö. Lapin ammattikorkeakoulu. Viitattu 23.4.2025. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/803406/Kallioniemi_Tohmola.pdf?sequence=2
LAB-ammattikorkeakoulu 2024. Sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillinen kasvu. Opinto-opas. Viitattu 23.4.2025. Saatavissa https://opinto-opas.lab.fi/68178/fi/68117/68147/1940/0/13128
Lahtinen, P., Leino-Kilpi, H. & Salminen, L. 2014. Nursing education in the European higher education area- Variations in implementation. Nurse Education Today. Vol 34(6), 1040–1047. Pubmed. Viitattu 23.4.2025. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/24090615
Ray_Shrewsberry. 2022. Omena, koulu, kirja. Pixabay. 30.11.2022, Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/omena-koulu-kirja-opettaja-7687261/
Salminen, L., Stolt, M., Saarikoski, M., Suikkala, A., Vaartio, H. & Leino-Kilpi, H. (2013). Future challenges for nursing education – A European perspective. Nurse Education Today. Vol. 33(6), 665–671. Pubmed. Viitattu 23.4.2025. Saatavissa https://www.researchgate.net/publication/40683420_Future_challenges_for_nursing_education_-_A_European_perspective
Sairaanhoitajaliitto. 2023. Sairaanhoitajan eettiset ohjeet. Viitattu 23.4.2025. Saatavissa https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2020/01/Sairaanhoitajien-eettiset-ohjeet.pdf
Vallimies-Patomäki, M. 2020. Sairaanhoitajan osaaminen ja vastuu. Tehy-lehti, 4, 18–21.
World Health Organization WHO. 2020. State of the World’s Nursing 2020: Investing in education, jobs and leadership. Geneva: WHO. Viitattu 23.4.2025. Saatavissa https://www.who.int/publications/i/item/9789240003279
