Sairaanhoitajien rooli terveydenhuollossa on keskeinen ja heidän osaamisensa lisääminen erikoistumiskoulutusten avulla on tärkeää. Väestön ikääntyminen, kroonisten sairauksien yleistyminen ja hoitoteknologian kehittyminen vaativat yhä erikoistuneempaa osaamista. Erikoistumiskoulutus on osa ammatillista kasvua ja kehittymistä, lisäksi se on erikoistumista edistävää koulutusta. Erikoistumiskoulutuksilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettavia koulutuksia, joissa on läsnä vahva työelämälähtöisyys. Näiden koulutusten tavoitteena on syventää hoitotyöntekijöiden osaamista. (Välimäki ym. 2025, 12.) Tässä artikkelissa tarkastellaan, millaisia tulevaisuuden näkymiä sairaanhoitajien erikoistumisopinnoilla on ja miksi ne ovat ratkaisevassa asemassa koko terveydenhuoltojärjestelmän kehityksessä.
LAB-ammattikorkeakoulu – hoitotyön erikoistumisopinnot
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus velvoittaa hyvinvointialueet huolehtimaan siitä, että niiden sote-henkilöstö, myös yksityisten palveluntuottajien henkilöstö, osallistuu riittävästi oman alansa täydennyskoulutukseen (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta 57/2024). Asetus astui voimaan 1.4.2024. Tämän asetuksen tavoitteena on varmistaa koulutuksien suunnitelmallisuus ja laatu, edistää asiakas- ja potilasturvallisuutta, tukea työntekijöiden jaksamista sekä urakehitystä, ja kehittää tehtävärakenteita ja työnjakoa.
LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön koulutusala järjestää useita erikoistumiskoulutuksia vuosittain. Nämä hyödyttävät sekä oman hyvinvointialueen että koko Suomen hyvinvointialueiden osaamisen lisäämistä sekä tukemista. Tällä hetkellä LAB-ammattikorkeakoulussa on tarjolla mm. Haavahoidon asiantuntijan, Palliatiivisen hoidon asiantuntijan ja Aivoterveyden edistämisen 30 opintopisteen erikoistumiskoulutuksia (LAB 2025). Näiden 30 opintopisteen opintokokonaisuuksien suorittaminen työn ohessa on mahdollista. Usein koulutuksen toteutus mahdollistaa lähi- sekä etäopiskelun, jolloin verkostoituminen laajemmin on mahdollista, kun mukana on hoitotyöntekijöitä eri hyvinvointialueilta ympäri Suomen. Usein koulutuksen suurta antia onkin erilaisten näkökulmien ja toimintamallien jakaminen sekä näiden hyödyntäminen. Lisäksi erikoistuminen parantaa potilasturvallisuutta ja hoidon laatua sekä lisää sairaanhoitajien työtyytyväisyyttä ja uramahdollisuuksia.
Erikoistuneen sairaanhoitajan osaamisen perusta on koulutuksen tuoman teoreettisen tiedon ja työkokemuksen kautta saadun osaamisen integraatio. Erikoistuneen sairaanhoitajan työssä korostuu erikoisalakohtainen vahva kliininen asiantuntemus, hyvät ohjausvalmiudet, kehittävä työote sekä oman alan tutkimuksen seuraaminen. (Sairaanhoitajat n.d.)
Tulevaisuuden näkymät
Voisiko tulevaisuudessa erikoistumisopinnot toteutua pienempinä kokonaisuuksina? Tällä hetkellä valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista määrittelee erikoistumisopintojen laajuudeksi 30 op (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1438/2014). Näitä pienempiä kokonaisuuksia voisi suorittaa vuosien kuluessa ja suoritettuaan saavuttaa erikoistumisosaamisensa. Pienempiä opintokokonaisuuksia olisi helpompi suorittaa työn ohessa, lisäksi ne ovat tarkemmin kohdennettavissa tiettyyn substanssialueeseen. Lisäksi olisi hyvä pohtia voitaisiinko täydennyskoulutuksia hyväksi lukea erikoistumiskoulutusten osaksi (Välimäki ym. 2025, 94). Erikoistumiskoulutuksien tulisi vastata vieläkin paremmin työelämänvaatimuksiin, koulutuksien suunnittelu ja toteutus tulisi tehdä vieläkin tiiviimmässä yhteistyössä työelämän kanssa, kirjoittaa Välimäki ym. (2025, 92).
Digitaaliset oppimisympäristöt tulevat varmasti mahdollistamaan ”ketterämmät” opiskelutavat tulevaisuudessa. Olisi hyvä pohtia kokonaan itsenäisesti suoritettavia erikoitumisopintojen kokonaisuuksia verkkoympäristössä. LAB-ammattikorkeakoulun kansainvälistymistavoitteet varmasti suuntaavat myös erikoistumisopintoja niin, että yhteistyö ulkomaisten oppilaitosten kanssa tulee lisääntymään. Tämän avulla sairaanhoitajien globaalit verkostot lisääntyisivät ja kansainvälisyysosaaminen vahvistuisi tämän myötä.
Kirjoittajat
Katja Kylliäinen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina. Hänen mielenkiintonsa kohteita ovat verkko-opetuksen kehittäminen sekä sisätauti–kirurgisen hoitotyön koulutuksen kehittäminen.
Marjut Lintunen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina. Hänen mielenkiintonsa kohteita ovat sisätauti–kirurgisen hoitotyön koulutuksen kehittäminen sekä työelämälähtöisen koulutuksen vahvistaminen.
Lähteet
LAB. 2025. Viitattu 12.5.2025. Saatavissa https://www.lutuniversities.fi/fi/opiskele/erikoistumiskoulutus-erko
Lil Artsy. 2019. Person holding orange pen. Pexels. Viitattu 13.8.2025. Saatavissa https://www.pexels.com/search/study/
Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1438/2014. Finlex. Viitattu 12.8.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2014/1438
Sairaanhoitajat. N.d. Sairaanhoitajan monet eri urapolut. Viitattu 12.8.2025. Saatavissa https://sairaanhoitajat.fi/ammatti-ja-osaaminen/sairaanhoitajan-monet-eri-urapolut/
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta. 57/2024. Finlex. Viitattu 25.9.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2024/57
Välimäki, M., Rekiranta, S., Satamo, S., Suvivuo, P. ja Päivi Nygren. 2025. Hoitohenkilöstön erikoistumiskoulutus nykytilanne ja toimenpide-ehdotukset. Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja | 2025:7. Viitattu 12.2.2025. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/166298/STM_2025_7_J.pdf?sequence=1&isAllowed=y
