Seksuaalikasvatus mielletään usein varoituksiksi ja riskeiksi, vaikka se on todellisuudessa paljon laajempi kokonaisuus. Se sisältää esimerkiksi ehkäisyyn, sukupuolitauteihin, seksuaalioikeuksiin ja seksuaalikäyttäytymiseen liittyviä teemoja. Nuorille seksuaalisuus puolestaan tarkoittaa kehon, tunteiden ja ihmissuhteiden lisäksi oman identiteetin rakentumista.
Seksuaalikasvatus ei ole yksittäinen oppitunti, vaan jatkuva prosessi, johon osallistuvat vanhemmat, kaverit, koulu ja terveydenhuolto. Nuorten näkökulmasta sen tulisi olla avointa, rehellistä ja turvallista. Tasapainoinen seksuaalikasvatus tukee itsetuntemusta, kehon arvostamista ja turvallisten ihmissuhteiden rakentamista. Siksi sen ei tulisi keskittyä vain riskeihin, vaan olla kokonaisvaltaista ja nuoria kuuntelevaa. On myös tärkeää tunnistaa seksuaalisuus myönteisenä ja luonnollisena osana elämää (Ahvonen & Laine 2026).
Aihe on herättänyt keskustelua mediassa, jossa on pohdittu seksuaalikasvatuksen neutraaliutta, sen sisältöjä ja riittävyyttä. Keskustelu kuvastaa erilaisia käsityksiä seksuaalikasvatuksen roolista. Osa kokee että opetuksessa käsitellään liikaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä, kun taas toisten mielestä opetusta on liian vähän. Tutkimustiedon mukaan puutteellinen seksuaalikasvatus voi johtaa siihen, että nuoret hakevat tietoa sosiaalisesta mediasta, jossa tiedon luotettavuus vaihtelee (Kääriäinen 2026).
Laadukas seksuaalikasvatus kehittyy koko ajan
Seksuaalikasvatus on keskeinen osa hyvinvointia, ja seksuaaliterveys muodostuu fyysisen, psyykkisen, emotionaalisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kokonaisuudesta. Seksuaalinen kehitys etenee vaiheittain, ja nuoren kehitysvaiheen huomioiminen on tärkeää terveyden edistämisessä (Savioja ym. 2015; Cacciatore ym. 2021). Kouluterveydenhuollolla on keskeinen rooli seksuaalikasvatuksen toteuttamisessa, mutta vastuu kuuluu koko kouluyhteisölle (Kärkkäinen 2023).
Laadukas seksuaalikasvatus edellyttää opetuksen jatkuvaa kehittämistä sekä nuorten muuttuvien tarpeiden huomioimista. Nuorten terveyskäyttäytymiseen vaikuttavat tiedot, taidot, arvot ja sosiaalinen ympäristö (Kuortti & Halonen 2018). Tästä syystä ammattilaisten on tärkeää tuntea nuorten elinympäristö ja kulttuuri.
Media toimii merkittävänä tiedonlähteenä, mutta sisältää myös virheellistä ja haitallista tietoa. Lisäksi sosiaalinen media voi lisätä esimerkiksi ulkonäköpaineita, minkä vuoksi kriittinen medialukutaito on tärkeää. Käytännössä seksuaalikasvatus jää kuitenkin usein tietopainotteiseksi, vaikka sen tulisi tukea myös itsetuntoa ja vuorovaikutustaitoja (Bildjuschki 2016).
Mitä nuoret tarvitsevat?
Itsetunnon vahvistaminen on keskeinen osa seksuaaliterveyttä. Positiivinen ja kunnioittava suhtautuminen seksuaalisuuteen tukee nuorten hyvinvointia. Yhteiskunnan arvot ja asenteet vaikuttavat siihen, miten seksuaaliterveys toteutuu esimerkiksi opetuksessa ja palveluissa. Seksuaalikasvatuksen keskeisenä tehtävänä on ohjata nuoria pohtimaan omia ja muiden arvoja, asenteita ja seksuaalioikeuksia (Kuortti & Halonen 2018).
Nuoret toivovat seksuaalikasvatukselta toiminnallisuutta, konkreettisuutta ja osallistavuutta. He kaipaavat mahdollisuuksia keskusteluun ja aktiiviseen osallistumiseen sekä haluavat olla mukana suunnittelemassa opetuksen sisältöjä (Kolari 2007). Tutkimusten mukaan nuorten ääni jää kuitenkin usein vähäiseksi, mikä voi heikentää opetuksen vaikuttavuutta (Perolahti 2024).
Lisäksi nuoret kokevat seksuaalikasvatuksen usein liian kapea-alaiseksi. Opetus painottuu ehkäisyyn ja seksitauteihin, kun taas tunteet, ihmissuhteet ja seksuaalinen hyvinvointi jäävät vähemmälle huomiolle. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että seksuaalikasvatus koetaan usein negatiivissävytteisenä ja riskejä korostavana (Nymo ym. 2025).
Seksuaalikasvatuksen tulisi tarjota nuorille muutakin kuin varoituksia. Sen tehtävä on tukea ymmärrystä, itsetuntemusta ja turvallisia ihmissuhteita. Kun nuoria kuunnellaan ja sisältö rakennetaan heidän tarpeistaan, seksuaalikasvatus voi aidosti vahvistaa heidän hyvinvointiaan eikä ainoastaan ehkäistä riskejä.
Kirjoittajat:
Henna Ahvonen ja Milla Laine ovat terveydenhoitajaopiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulussa
Tiina Simola toimii hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa
Lähteet
Ahvonen, H. & Laine, M. (2026) Seksuaalikasvatus laajoissa terveystarkastuksissa 5. ja 8. luokilla Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 13.5.26. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051110880
Cacciatore , R., Kangaskoski, H., Ingman-Friberg, S. 2021. Seksuaaliterveys ja seksuaalikasvatus lastenneuvo-lassa. Viitattu 26.4.2026. Saatavissa: https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/nko/article/nla00044?toc=1111787
Kolari, T. 2007. Nuorten kokemuksia terveydenhoitajan toteuttamasta seksuaalikasvatuksesta. Pro gra-du tutkielma. Viitattu 26.4.2026. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/10024/94142/1/gradu01531.pdf
Kuortti, M. & Halonen, M. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2018. Miten nuorten seksuaaliterveyttä edistetään tehokkaimmin? Viitattu 26.4.2026. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo14270
Kärkkäinen, P. 2023. ”Tavallaan kaikki seksuaalikasvattaa vähän niinku tahtomattaankin” Seksuaalikasvatus kuraattorin työssä yläkoulussa ja toisella asteella. Pro gradu. Viitattu 26.4.2026. Saatavis-sa https://erepo.uef.fi/server/api/core/bitstreams/4a2cf2e9-0cc7-42c6-9cc2-2afa69bdcbe1/content
Kääriäinen. J. 2026. Lasten seksuaalikasvatus herättää tunteita. MTV Uutiset. Viitattu 22.4.2026. Saatavissa https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/onko-koululaisten-seksuaalikasvatus-neutraalia-perussuomalaisten-huhtasaari-laukoi-suorat-sanat/9325146
Laday, J. 2021. Viitattu 26.4.2026. Saatavissa: https://desis.osu.edu/seniorthesis/index.php/2021/01/18/poor-quality-of-sex-education-worldwide-could-affect-youth-sexual-health/
Nymo, B., Bergen Eriksen, S., Utne øygarden, M. 2025. The Role of School Nurses in Promoting Positive Sexual Health Education: A Scoping Review. Viitattu 26.4.2026. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/40356460/
Perolahti, V. 2024. Lapset ja nuoret osallisina nykypäivän seksuaalikasvatuksessa: Systemaattinen kirjallisuus-katsaus. Pro gradu. Viitattu 26.4.2026 Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/161055/PerolahtiVilma.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Savioja, H., Sumia, M., Kaltiala-Heino, R. 2015. Seksuaalikokemukset ja mielenterveys nuoruusiässä. Viitattu 26.4.2026. Saatavissa: http://www.laakarilehti.fi.ezproxy.saimia.fi/tieteessa/katsausartikkeli/seksuaalikokemukset-ja-mielenterveys-nuoruusiassa/
