Väestön ikääntyminen ja sosiaali- ja terveysalan työvoimapula haastavat kiinnittämään yhä enemmän huomiota palvelujen saatavuuteen ja ikäihmisten kotona asumisen tukemiseen (Tevameri 2022, 9). Ikäteknologioilla tarkoitetaan muun muassa turvapuhelimia, paikannuslaitteita, lääkeannostelijoita sekä palo- ja liesivahteja (STM 2020, 34–35, 42). Teknologioiden avulla pyritään parantamaan palvelujen saatavuutta ja tukemaan turvallista kotona asumista. Osaamisen turvaamiseksi tarvitaan aktiivista sote-alan teknologiaopetuksen kehittämistä. (Varhila 2022; Värri ym. 2019.) Ammattikorkeakoulujen teknologioiden esittelytilat eli showroomit ovat yksi keino vastata työelämän osaamistarpeisiin (Vainionpää & Hoffrén-Mikkola 2020, 374–375).
Showroom ikäteknologioiden opetusmenetelmänä
Suomessa on jo muutamia ikäteknologioiden showroomeja oppilaitoksissa ja sote-alan toimipisteissä (Innokylä 2024). Showroomissa innovaatioita voidaan esitellä fyysisesti, digitaalisesti ja virtuaalisesti. Esittelijän läsnäolo mahdollistaa vuorovaikutuksen ja esittelyn muunneltavuuden eri vierailijaryhmille. Näyttelytilan yhdistäminen tarinankerrontaan tekee vierailupolusta mielenkiintoisen ja selkeän. Showroomissa vierailun on todettu lisäävän tietoisuutta, arvostusta ja luottamusta teknologiaa kohtaan sekä edistävän sen käyttöönottoa. Vierailut showroomiin tulisi mahdollistaa sote-alan opiskelijoiden lisäksi myös ammattilaisille ja kansalaisille. (Gustafsson & Sandsjö 2020.)
Showroom esittely- ja toimintaympäristönä
Turunen (2024) kehitti kotona asumista tukevien teknologioiden showroom-mallin ja showroom-vierailupolun. Aineisto kerättiin benchmarkingin, ammattilaisten kehittämistyöpajan sekä osallistuvan havainnoinnin avulla. Havainnointi ja vierailupolun testaus toteutettiin Karelia-ammattikorkeakoulun showroomeissa syksyllä 2023. Teknologioita kohtaan osoitettiin kiinnostuneisuutta ja toteutusta pidettiin onnistuneena. Toiminnalle nähtiin selkeä tarve tulevaisuudessa niin vierailijoiden kuin tapahtumien järjestäjienkin kesken. Showroom-malli toimii apuna tilan ja sen toimintojen suunnittelussa sekä teknologioiden valinnassa. Vierailupolkumallia voidaan myös hyödyntää, kun showroom toteutetaan esittelynä vierailijaryhmälle.
Toimiva kotona asumista tukevien teknologioiden showroom on kodinomainen, moderni, turvallinen ja esteetön toimintaympäristö. Riittävän kokoisessa tilassa on esillä monipuolisesti teknologiaa, jossa on huomioitu robotiikkaa, tekoälyä ja automaatiota hyödyntävät ratkaisut. Teknologioiden kokeileminen käytännössä parantaa oppimiskokemusta. Tilan varustaminen kameroilla ja erillisellä ohjaamolla mahdollistaa simulaatioharjoitusten toteuttamisen ja oppimisen niiden kautta. Tilaa voidaan hyödyntää esimerkiksi koulutukseen, laite-esittelyihin, TKI-toimintaan sekä apuväline- ja kodinmuutosneuvontaan. (Turunen 2024.)
Kirjoittajat
Tuula Turunen valmistuu LAB-ammattikorkeakoulusta sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntijaksi (terveydenhoitaja YAMK). Hän työskentelee terveydenhoitajana päivystysavussa ja turvahälytyskeskuksessa Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen Siun soten sähköisissä 24/7 palveluissa.
Taina Anttonen toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikön verkkokampuksella. Hän koordinoi sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntija (YAMK) koulutusta, jonka keskiössä ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakas, osaava alan ammattilainen ja työn muuttuvat muodot digitalisoituvassa toimintaympäristössä.
Lähteet
Gustafsson, S. & Sandsjö, L. 2020. Evaluation of an interactive showroom to increase general knowledge about welfare technology and its potential in municipal care settings. Scandinavian Journal of Occupational Therapy. Vol. 27 (8), 596–598. Viitattu 21.2.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1080/11038128.2020.1751876
Innokylä. 2024. Arjen teknologiat -esittelypiste. Viitattu 21.2.2024. Saatavissa https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/arjen-teknologiat-esittelypiste/kehittamisen-polku
STM. 2020. Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030 – Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:31. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 19.2.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162462/STM_2020_31_j.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Tevameri, T. 2022. Sosiaali- ja terveyspalvelualan työvoima ja yrityskenttä. TEM toimialaraportit 2022:2. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 21.2.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163908
Turunen, T. 2023. Ikäihmisten kotona asumista tukevien teknologioiden hyödyntäminen sosiaali- ja terveysalan opetuksessa – Showroom-pajatyöskentelyn mallintaminen. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 21.2.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402223314
Vainionpää, J. & Hoffrén-Mikkola, M. 2020. Living Lab -toiminta tiedon ja taidon kehittäjänä ja levittäjänä hyvinvointi-, sosiaali- ja terveysaloilla. Teoksessa Salminen-Tuomaala, M., Hallila, J., Saarikoski, S. & Tapio, T. 2020. Tietoa, taitoa ja teknologiaa – kehittämispolkuja sosiaali- ja terveysalalla. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 157. Viitattu 21.2.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/345656/B157.pdf?sequence=1
Varhila, K. 2022. Sote ja digitalisaatio – Uhka ja mahdollisuus. Satakunnan hyvinvointialue. Viitattu 21.2.2024. Saatavissa https://satasote.fi/sote-ja-digitalisaatio-uhka-ja-mahdollisuus/
Värri, A., Kinnunen, U.-M., Pöyry-Lassila, P., & Ahonen, O. 2019. The national SotePeda 24/7 project develops future professional competencies for the digital health and social care sector in Finland. Finnish Journal of EHealth and EWelfare Vol. 11 (3), 232–235. Viitattu 19.2.2024. Saatavissa https://doi.org/10.23996/fjhw.77605