Dialogi on menetelmä, dialogisuus on suhtautumistapa

Dialogi on käsitteenä tuttu sosiaalialalla ja kohtaamistyötä tekeville. Tiivistetysti dialogissa on kyse kumppanuudesta ja tasa-arvoisuudesta; se on vuoropuhelua, jossa ihmiset ajattelevat yhdessä. Painopiste on vuorokuuntelussa, jossa tuodaan esiin erilaisia näkökulmia ja kukaan ei ole väärässä. Lopputulos on kaikille jotain uutta. (Sankalahti 2024.)

Dialogisuus on enemmän kuin dialogi, sillä se on suhtautumistapa ja ihmiskäsitys. Lähtökohtana on kohdata toinen ihminen avoimesti, määrittelemättä häntä etukäteen. Siinä kunnioitetaan jokaisen ihmisen yksilöllistä tarinaa sekä hänen juuriaan ja ympäristöään, jotka vaikuttavat häneen tapaansa tuntea, ajatella ja toimia. (Sankalahti 2024; Alhanen ym. 2015.)

[Alt-teksti: värillisiä post it -lappuja, joihin on kirjoitettu ominaisuuksia rohkeus, luottamus ja tasa-arvoisuus ym.] — Kuva 1. Dialogiin liittyviä asioita ovat muun muassa luottamus, ymmärrys ja haavoittuvuus. (Kuva: Outi Jokinen)

Dialoginen ammattilainen

Dialoginen ammattilainen tietää omat rajat, tietää mitä ei tiedä ja osaa pyytää apua. Erityisen tärkeää on sietää epävarmuutta ja siirtää valta-asemat syrjään, reflektoida ja muunnella omaa toimintaa vuorovaikutuksessa saadun tiedon ja palautteen pohjalta. (Holm ym. 2018; THL 2023.)

Dialogisuutta haastavat kiire sekä epävarmat ja monimutkaiset tilanteet. Myös erilaisuus, erinäkökulmaisuus voivat ”pelottaa” tai omiin dialogitaitoihin ei luoteta. Näissä tilanteissa voi ”tietäminen” tai asioiden hallintaan saaminen houkuttaa ja estää dialogisuuden toteutumisen. (Sankalahti 2024.)

Asiantuntijana ja ammattilaisena on myös lupa olla inhimillinen ihminen – ei tarvitse olla kaikkitietävä vaan asioita voi tutkia ja etsiä vastauksia yhdessä esimerkiksi asiakkaan kanssa. On hyvä tiedostaa, että asiakastyössä monissa tilanteissa yksistään kuulluksi tuleminen parantaa. Siksikin on hyvä lähestyä ihmisen elämää ja arkea ainutkertaisina. (Sankalahti 2024; Alhanen ym. 2015.)

Koulutustilaisuus dialogisuuden taidoista

LAB-ammattikorkeakoulussa 24.1.2024 järjestettyyn Dialogisuuden taitoja ja tekijöitä -koulutustilaisuuteen osallistui lähes 50 sosiaalityön ja kohtaamistyön työn ammattilaista ja opiskelijaa.

THL:n kehittämispäällikön Katja Sankalahden alustuspuheenvuoron jälkeen aloitettiin pienryhmätyöskentely Six hats -menetelmää hyödyntäen. Lopuksi ryhmät tekivät oivalluksistaan dialogisuuden huoneentaulut, jotka tiivistävät aiheesta olennaisen:

Viisaus syntyy meissä
Pysähdy, kuuntele, puhu
Avoimin mielin yhteiselle matkalle
Ollaan ihminen ihmiselle. Pyritään kuuntelemaan & kohtaamaan.
Dialogisuus arjen työssä
Näkyväksi tuleminen
Löydetään ratkaisut yhdessä etsien
Poista esteet, ole avoin, mutta tiedosta rajasi

Yksi ryhmä palautti tyhjän taulun kuvaamaan sitä tyhjää tilaa, jossa dialogisuus syntyy, ja miten kohtaamisiin pitäisi mennä, vailla ennakko-odotuksia.

[Alt-teksti: koukoustila jossa ihmisiä istumassa pöytien ääressä pienryhmissä.] — Kuva 2. Koulutustilaisuuteen osallistui kymmeniä sosiaalityön ja kohtaamistyön ammattilaisia ja alan opiskelijoita. (Kuva: Outi Jokinen)

Vaikka tilaisuuden teema oli osallistujille tuttu, aika keskustelulle ja kokemusten jakamiselle synnytti uusia ajatuksia omaan työhön vietäväksi. Palautteessa kiiteltiin selkeää ja kompaktia aihetta sekä antoisaa ryhmätyötä.

Tilaisuus liittyi NEAR-hankkeen (LAB 2024 ) tavoitteeseen jakaa hyviä työ- ja koulutuskäytäntöjä alueiden välillä. Ensimmäisellä opintovierailulla (Jokinen 2023) Espanjan Pamplonaan tutustuttiinkin dialogisen työotteen kouluttamiseen ammattilaisille.

Sankalahti päätti esityksensä kysymykseen, joka on hyvä pohdittavaksi ihan meille jokaiselle: ”Kuinka puhua niin, että toiselle syntyy halu kuunnella ja kuinka kuunnella niin, että toiselle syntyy halu puhua?”

Kirjoittajat

Outi Jokinen toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä ja NEAR-hankkeessa (LAB 2023) osatoteutuksen projektipäällikkönä.

Emma Rautava toimii NEAR-hankkeessa osatoteutuksen projektipäällikkönä Päijät-Hämeen hyvinvointialueella Sosiaalialan osaamiskeskus Versossa.

Lähteet

Alhanen, K., Soini, T. & Kangas, M. 2015. Dialoginen johtaminen ja vallankäyttö. Dialogiakatemia. Viitattu 27.2.2024. Saatavissa https://dialogiakatemia.fi/2019/12/26/dialoginen-johtaminen-ja-vallankaytto/

Holm, R., Poutanen, P. & Ståhle, P. 2018. Mikä tekee dialogin: Dialogisen vuorovaikutuksen tunnuspiirteet ja edellytykset. Sitra. Viitattu 27.2.2024. Saatavissa https://www.sitra.fi/artikkelit/mika-tekee-dialogin-dialogisen-vuorovaikutuksen-tunnuspiirteet-ja-edellytykset/

Jokinen, O. 2023. Case Pamplona: uusia lähestymistapoja sosiaalipalveluihin. LAB Focus. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 27.2.2024. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/case-pamplona-uusia-lahestymistapoja-sosiaalipalveluihin/

LAB. 2024. NEAR – NEw sociAl seRvices: innovative tools and skills for person-centred and community-based social models. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 26.2.2024. Saatavissa https://www.lab.fi/en/project/near

Sankalahti, K. 2024. Dialogi – Dialogisuus. Esitys Dialogisuuden taitoja ja tekijöitä –koulutustilaisuudessa. 24.1.2024. LAB-ammattikorkeakoulu. Lahti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2023. Dialoginen johtaminen. Viitattu 26.2.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/lapset-nuoret-ja-perheet/kehittyvat-kaytannot/dialogiset-toimintavat/dialoginen-johtaminen