Lastensuojelulaki määrittää perhehoidon ensisijaiseksi sijaishuollon sijoitusmuodoksi (Lastensuojelulaki 417/2007). Perhehoidossa lapselle tarjotaan kodinomainen ympäristö ja mahdollisuus läheisiin ihmissuhteisiin (Ketola 2008.) Lyhytaikaisen perhehoidon perheet ovat kokonaisvaltaisesti mukana sijoitettavien lasten prosessissa ja sijoituksen aiheuttamissa reaktioissa. Sijaissisarukset ovat osaltaan merkittävässä roolissa sijoituksen onnistumisen kannalta. Yksi suurimmista syistä sijoitusten katkeamiseen on sijaissisarusten reagointi (Janhunen 2008, 137). Onnistunut sijoitus vaatii sen, että sijaisperheen rinnalla kuljetaan ja heidän hyvinvoinnistaan pidetään huolta (Joensuu & Sutinen 2016, 34).
Lapsen ja perheiden hyvinvointi keskiössä
Lapsen hyvinvointia voidaan määritellä monesta näkökulmasta. Minkkinen (2015, 25) määrittelee lapsen hyvinvoinnin tilaksi, jossa ”lapsen fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja materiaalinen tilanne on useammin positiivinen kuin negatiivinen”. Yhteiskunnallisella tasolla lapsiin suhtautuminen vaikuttaa lasten hyvinvointiin. Se, millaista tukea lapsille tai perheille on tarjolla, on olennaisessa asemassa lapsen hyvinvointia pohdittaessa. Sipilän hallituksen kärkihanke Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma kiinnitti erityisesti huomiota lasten ja perheiden hyvinvointiin. Hankkeen päätavoite oli, että lapset ja perheet saavat tarvitsemansa avun oikea-aikaisesti ja kohdennetusti. Tällöin perustason palveluilla voidaan ennaltaehkäistä myöhemmässä vaiheessa erityistason palveluiden tarve. (STM 2019.)
Vertaistuesta hyvinvointia ja osallisuutta sijaissisaruksille
YK:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) on ihmisoikeussopimus, joka koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Sopimuksella tärkein tavoite on turvata jokaisen lapsen tasa-arvoinen kohtelu, terveys, koulutus ja turvallisuus. Lapsen osallisuutta pidetään nykyään kaiken lapsiin kohdistuvan toiminnan perustana. Myös YK:n LOS:n mukaan jokaisen lapsen mielipiteet on kuultava ja otettava huomioon ikä- ja kehitystason mukaisesti. (Unicef 2020.) Lasten osallisuus sekä vertaissuhteet nähdään merkityksellisinä lapsen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Vertaisuus kasvattaa yksilön kuuluvuuden tunnetta, tunnetta osallisuudesta, sosiaalista pääomaa ja voimaannuttaa yksilöä. Vertaisuus vertaisryhmässä tarjoaa lapselle mahdollisuuden tukeen ja apuun omien mielipiteiden selvittämisessä ja ilmaisemisessa. (Mikkonen & Saarinen 2018, 20-21.)
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän (PHHYKY) lastensuojelun lyhytaikaisen perhehoidon yksikköön suunnatun opinnäytetyön (Lukkarla-Tila & Lönnrot 2020) tarkoituksena oli kehittää sijaissisarusten saamaa tukea perustamalla vertaistukiryhmän sijaissisaruksille. Samalla haluttiin vahvistaa koko lyhytaikaista perhehoitoa tarjoavan perheen hyvinvointia. Vertaistukiryhmän ydinajatuksena oli luoda sijaissisaruksille ympäristö, missä heillä olisi mahdollisuus ilmaista kaikkia tunteitaan ja sanoittaa ajatuksiaan. Vertaistukiryhmä pilotoitiin keväällä 2019. Osana opinnäytetyötä tuotettiin mallinnus työkaluksi perhehoidon vastuutyöntekijöille vastaavien ryhmien ohjaamiseen. Vertaistukiryhmästä saadun palautteen perusteella ryhmä koettiin tarpeelliseksi ja merkittäväksi, ja sen toivottiin vakiinnuttavan paikkaansa lyhytaikaisen perhehoidon prosessissa.
Kirjoittaja
Anne-Mari Lukkarla-Tila ja Tytti Lönnrot ovat opiskelevat LAB-ammattikorkeakoulussa, sosionomi YAMK-tutkinnossa, lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksessa. Vertaistukiryhmän perustaminen ja sen mallinnus lyhytaikaisen perhehoidon sijaissisaruksille oli heidän opinnäytetyönsä.
Jaana Mantela on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori ja tämän YAMK-opinnäytetyön ohjaava opettaja.
Lähteet
Ketola, J. 2008. Sijoita perheeseen: Perhehoito inhimillisenä ja taloudellisena vaihtoehtona. Jyväskylä: PS-kustannus.
Janhunen R. 2008. Jotta sijoitukset kestäisivät. Teoksessa Ketola J. (toimi.) Menetyksistä mahdollisuuksiin. Perhehoitoa lasten ja vanhemmuuden tueksi. Jyväskylä: PS-kustannus.
Joensuu, A. & Sutinen, J. 2016. Perheen suojassa: Miten onnistua sijaisperheenä? Hel- sinki: BoD – Books on Demand.
Lastensuojelulaki 417/2007. [Viitattu 2.5.2020] Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417
Lukkarla-Tila, A-M. & Lönnrot, T. 2020. “Me ollaan kaikki ihmisiä!”: vertaistukiryhmän perustaminen ja sen mallinnus lyhytaikaisen perhehoidon sijaissisaruksille. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala, lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen koulutus. [Viitattu 27.5.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004265924
Mikkonen, I. & Saarinen, A. 2018. Vertaistuki sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Tietosanoma.
Minkkinen, J. 2015. Lapsen hyvinvointimalli. Lapsen emotionaalinen hyvinvointi ja sosiaa- liset suhteet alakoulussa. Suomen Yliopistopaino Oy. Tampere: Juvenes Print.
STM. 2019. Yhdessä kohti hyvää arkea. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosmanuaali päättäjille. Esite. [Viitattu 26.4.2020.] Saatavissa: https://stm.fi/documents/1271139/15252619/Esite_Opas_paattajille_FIN_verkko.pdf/cc062ea0-5988-bbf2-11f6-207f0f2c5162/Esite_Opas_paattajille_FIN_verkko.pdf [pdf]
Unicef. 2020. Mikä on lapsen oikeuksien sopimus? [Viitattu 26.4.2020.] Saatavissa: https://www.unicef.fi/lapsen-oikeudet/mika-on-lapsen-oikeuksien-sopimus/
Kuvat
Kuva 1. Pixabay. 2020. 1045373. [Viitattu 27.5.2020]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/k%C3%A4si-lapsi-lapset-k%C3%A4det-838975/
