Teknologia kehittyy eksponentiaalisesti ja nopeammin kuin ihmisten toimintatavat. Ihmisten kehittyminen puolestaan etenee lineaarisesti, ja uuttakin teknologiaa saatetaan käyttää vanhanaikaisesti. Teknologian ja etenkin tekoälyn nopeaa kehittymistä hyödynnetään myös yhä helpommin rikollisiin tarkoituksiin etsimällä esimerkiksi järjestelmien haavoittuvuuksia.
Maailmanlaajuisesti on herätty huoleen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten valmiudesta nopeaan muutokseen. (Rousku 2024; Gassen 2022, 58–59; Kaihlanen ym. 2023, 713.) Digitalisaation myötä sotetoimijoiden on kaikissa toiminnoissaan kiinnitettävä entistä tarkempaa huomiota digitaaliseen turvallisuuteen. Digiturvallisuus läpi leikkaa koko organisaation tiedonhallinnan prosessin, ja tietojohtamisen vaikutuksista organisaatioiden kilpailukykyyn puhutaan myös yhä enemmän (Saranto & Kuusisto-Niemi 2018, 222, 235).
Sote-alalla teknologioiden ja digitaalisten toimintamallien käyttöönottoprosessit ovat hitaampia kuin muilla toimialoilla, ja pk-yrityksissä merkittävästi hitaampia kuin suurissa yrityksissä (Saranto & Kuusisto-Niemi 2018, 234; Valtioneuvosto 2022, 44). Yksityisten sosiaalihuoltopalveluita tarjoavien palveluntuottajien oli määrä liittyä Kanta-palvelujen käyttäjäksi vuoden 2024 syyskuun alkuun mennessä, mutta määräaikaa jouduttiin siirtämään kahdella vuodella eteenpäin keskeneräisten tietojärjestelmähankintojen ja käyttöönottojen vuoksi (Kanta-palvelut & Kansaneläkelaitos 2024). Kanta-palvelujen tietoturvaa onkin useasti kyseenalaistettu, ja uhkana voidaan nähdä sosiaali- ja terveydenhuollon tahojen eritasoinen sitoutuminen digiturvallisuuteen (Mäki 2022, 50). Sote-alalla toimivien pienten yritysten voi olla haasteellista vastata tietojärjestelmävaatimuksiin kustannusten sekä aika- ja henkilöstöresurssien vuoksi (Lähteenmäki ym. 2020).
Riittävillä resursseilla voidaan parantaa digiturvallisuutta ja tietojohtamista
Päijäthämäläisten yksityisten kotipalveluntuottajien kokemuksia digiturvallisuudesta ja tietojohtamisesta selvitettiin laadullisella soveltavalla tutkimuksella. Aineistoa kerättiin kymmenellä teemahaastattelulla. Tulosten perusteella valtaosa palveluntuottajista suhtautuu digiturvallisuuteen vakavasti ja ymmärtää tietojohtamisen merkityksen yrityksen tavoitteiden saavuttamisessa, mutta vähäiset resurssit vaikuttavat näihin molempiin aihealueisiin merkittävästi. Molempia aihealueita kuvattiin myös raskaiksi ja vaikeaselkoisiksi, ja muutosten mukana pysyminen koettiin haastavaksi. (Palviainen 2024.)
Laadukkaan tietojohtamisen ja digiturvallisuuden toteutumisen esteiksi saattavat muodostua puutteelliset digi- ja tietojenkäsittelytaidot, vähäiset resurssit, kuormittuneisuus, kiire, ymmärryksen puute ja inhimilliset tekijät. Näitä esteitä voidaan madaltaa lisäämällä tietoisuutta molemmista aihealueista ja turvaamalla riittävät resurssit talouden, ajan ja henkilöstön suhteen. (Palviainen 2024.)
LAB-ammattikorkeakoulun Arvokas data käyttöön -hanke tuottaa webinaareja ja verkkokoulutuskokonaisuuden, jossa tavoitteena on lisätä osaamista tietojohtamisen ja digiturvallisuuden teemoista sekä tarjota konkreettisia työkaluja yritysten arkeen. Webinaarien ja verkkokoulutuksen sisältöön vaikuttavat erityisesti päijäthämäläisten sekä eteläkarjalalaisten yritysten tarpeet. (LAB 2024).
Kirjoittajat
Tiia Palviainen valmistuu sairaanhoitajaksi (YAMK) sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntija -koulutuksesta LAB-ammattikorkeakoulusta ja työskentelee Päijät-Hämeen hyvinvointialueella ICT-asiantuntijana.
Katariina Velling toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja Arvokas data käyttöön -hankkeen (LAB 2024) projektipäällikkönä.
Lähteet
Gassen, R. 2022. Digitaalinen työympäristö. Näin taivutat teknologian yrityksen tarpeisiin. Helsinki: Alma Talent.
geralt. 2022. Altmann, G. Turvallisuus, binääri. Pixabay. Viitattu 29.8.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/turvallisuus-bin%C3%A4%C3%A4ri-7127155/
Kaihlanen, A.-M., Laukka, E., Nadav. J., Närvänen, J., Saukkonen, P., Koivisto, J. & Heponiemi, T. 2023. The Effects of Digitalisation on Health and Social Care Work: A Qualitative Descriptive Study of the Perceptions of Professionals and Managers. BMC health services research. Vol. 23 (1), 714–714. Viitattu 1.5.2024. Saatavissa DOI: 10.1186/s12913-023-09730-y
Kanta-palvelut & Kansaneläkelaitos 2024. Asiakastietolain siirtymäajat ja vaiheistus. Viitattu 18.8.2024. Saatavissa https://www.kanta.fi/ammattilaiset/asiakastietolain-siirtymaajat-ja-vaiheistus
LAB. 2024. Arvokas data käyttöön. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 29.8.2024. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/arvokas-data
Lähteenmäki, J., Niemelä, M., Hammar, T., Alastalo, H., Noro, A., Pylsy, A., Arajärvi, M., Forsius, P., Pulli, K. & Anttila, H. 2020. Kotona asumista tukeva teknologia – kansallinen toimintamalli ja tietojärjestelmät (KATI-malli). Viitattu 19.8.2024. Saatavissa https://publications.vtt.fi/pdf/technology/2020/T373.pdf
Mäki, M.-L. 2022. “Tämä koskettaa meitä kaikkia”: Vastaamon tietomurto ja luottamuksen menetys. Maisterintutkielma. Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologia. Viitattu 20.8.2024. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/b3238104-32a6-4035-9365-8670620375fb/content
Palviainen, T. 2024. Päijäthämäläisten sotepalveluntuottajien kokemuksia digiturvallisuudesta ja tietojohtamisesta. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 19.8.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/865824/Palviainen_Tiia.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Rousku, K. 2024. Tekoäly ja tietoturva. Luento Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tietohallinnolle 22.8.2024.
Saranto, K. & Kuusisto-Niemi, S. 2018. Tiedon hallinta johtamisessa. Teoksessa: Rissanen, S. & Lammintakanen, J. (toim.) Sosiaali- ja terveysjohtaminen. 3.–4. painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy. 217–236.
Valtioneuvosto. 2022. Valtioneuvoston selonteko: Digitaalinen kompassi. Viitattu 19.8.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-906-9
