Maatilan pitoa jatkavien nuorten määrästä on oltu viime vuosina huolissaan. Ruokaviraston tilastoista voidaan tarkastella tuettuja sukupolvenvaihdoksia ja niiden määrää. Viime vuonna 2025 aloitustukia myönnettiin enemmän kuin useaan vuoteen. Aloitustuen sai 356 uutta maatalousyrittäjää. (Ruokavirasto 2026a.) Aloitustuen euromääräinen määrä laski vuodesta 2018 vuoteen 2022, mutta on sen jälkeen kääntynyt nousuun saavuttaen nyt vuoden 2018 tason (Ruokavirasto 2026b). Maatalouden jatkuvuudella on yhteiskunnallista merkitystä, koska jatkuvuus turvaa ruokaturvaa, omavaraisuutta ja huoltovarmuutta.
Maatilan jatkaminen ei ole yksinkertainen päätös. Päätökseen vaikuttaa maatalouden kannattavuus, tulotaso verrattuna yleiseen palkkakehitykseen, rahoituksen saatavuus, tuotantoteknologian kehitys sekä alan maine. Tilakoot ovat kasvaneet, joka edellyttää aiempaa enemmän pääomaa. Tämä lisää jatkamiseen liittyviä taloudellisia riskejä. Sukupolvenvaihdoksia tuetaan yllä mainitulla nuoren viljelijän aloitustuella. (Maa- ja metsätalousministeriö 2025.) Verotuksessa sukupolvenvaihdostilanteessa voi saada sukupolvenvaihdoshuojennusta (Verohallinto 2026).
Maatilan tai metsätilan siirtyminen sukupolvelta toiselle on monivaiheinen prosessi. Verotus on vain yksi osa kokonaisuutta. Usein muita tärkeitä tekijöitä ovat jatkajan ja luopujan taloudellinen asema, luopujan turva sekä henkinen jaksaminen ja valmistautuminen.
Henkinen puoli
Keskimäärin sukupolvenvaihdoksia tehdään maatilalla 30 vuoden välein. Kokemus on kummallekin osapuolelle ainutkertainen ja sen suunnittelu on suositeltavaa aloittaa vuosia ennen vaihdon varsinaista toteutumista, koska kyseessä on merkittävä henkinen ja taloudellinen prosessi. (ProAgria 2017, 4.) Usein sukupolvenvaihdokseen vaikuttaa luopujan valmius ja halukkuus siirtää elinkeinotoiminta seuraavalle sukupolvelle. Tilasta luopuminen voi olla vaikea prosessi, sillä luopuja saattaa kokea luopumista koko elämäntyönsä siirtämisestä. Samalla on olennaista, löytyykö sopiva jatkaja ja ovatko he motivoituneita ylläpitämään ja kehittämään toimintaa. Näiden kysymysten jälkeen yleensä aloitetaan verotuksellisten ratkaisujen pohtiminen. Verotus voi saada liikaa painoarvoa, vaikka todellisuudessa sukupolvenvaihdos on henkisellä tasolla merkittävä muutostilanne, joka vaatii valmistautumista ja keskustelua.
Sukupolvenvaihdoshuojennus
Laukkasen (2025) opinnäytetyössä käsiteltiin sukupolvenvaihdoshuojennusta perintö- ja lahjaverotuksessa maa- ja metsätalouden näkökulmasta. Tutkimuksessa haastateltiin ProAgrian ja Metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijoita, jotka toivat esiin sukupolvenvaihdoksen käytännön näkökulmia maa- ja metsätalousomaisuuden siirrossa. Haastatteluissa korostui, että toteutuneiden sukupolvenvaihdosten luovutustapaan vaikuttavat useat toisiinsa kietoutuvat tekijät. Keskeisimpiä tekijöitä ovat esimerkiksi luopuvien omistajien ikääntyminen ja heidän tarpeensa siirtää vastuu seuraavalle sukupolvelle. Lisäksi jatkajan sitoutuminen tilan toiminnan jatkamiseen sekä tilan taloudellinen tilanne ovat sukupolvenvaihdoksessa oleellisia.
Opinnäytetyössä kävi ilmi, että sukupolvenvaihdoshuojennuksella on merkitystä luovutusprosessissa. Huojennuksen saaminen ei ainoastaan paranna tilan jatkajan taloudellista asemaa, vaan vähentää myös henkistä kuormitusta liittyen maksukyvyn turvaamiseen sukupolvenvaihdostilanteissa. Tämän lisäksi huojennuksen koettiin tukevan koko elinkeinotoiminnan jatkuvuutta ja luovan edellytyksiä metsä- tai maatilan pitkäjänteiselle kehittämistyölle.
Yhtenä näkökulmana voidaan tuoda myös esiin sukupolvenvaihdoshuojennuksen vaikutus kestävän kehityksen periaatteiden toteutumiseen. Ilman huojennusta jatkajalla voi olla tarvetta rahoittaa sukupolvenvaihdosta esimerkiksi metsäomaisuuden hakkuilla. Huojennus mahdollistaa maltillisemman taloudellisen riskin ja antaa tilan jatkajalle paremmat edellytykset säilyttää metsävarat sekä hyödyntää niitä kestävästi pitkällä aikavälillä.
Kirjoittajat
Kata Laukkanen valmistui laskentatoimen tradenomiksi LAB-ammattikorkeakoulusta loppuvuodesta 2025.
Tatu Saarinen toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä.
Lähteet
JACLOU-DL. 2021. Lehmä, maito, lehmä, karjaa, niitty. Pixabay. Viitattu 5.12.2025. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/lehm%c3%a4-maito-lehm%c3%a4-karjaa-niitty-6490445/
Laukkanen, K. 2025. Sukupolvenvaihdoshuojennus perintö ja lahjaverotuksessa. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketoiminnan ala. Viitattu 10.12.2025. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/905997/Laukkanen_Kata.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Maa- ja metsätalousministeriö. 2025. Viitattu 4.12.2025. Saatavissa Sukupolvenvaihdokset maatilalla – Maa- ja metsätalousministeriö
ProAgria. 2017. Viitattu 4.12.2025 Saatavissa sukupolvenvaihdos_opas_tammi_2017.pdf
Ruokavirasto. 2026a. Maatiloilla investoidaan taas tuotantorakennuksiin 20.1.2026. Viitattu 23.1.2026. Saatavissa https://www.ruokavirasto.fi/tuet/uutiset/maatiloilla-investoidaan-taas-tuotantorakennuksiin/
Ruokavirasto. 2026b. Nuoren viljelijän aloitustuen määrät vuosittain 2015–2025. Viitattu 23.1.2026. Saatavissa https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tuet/maatalous/aloitustuen-maarat-vuosittain-2015-25.pdf
Verohallinto. 2026. Maatilan sukupolvenvaihdos. Viitattu 23.1.2026. Saatavissa https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/verot-ja-maksut/maatalousyrittaja/maatilan-sukupolvenvaihdos/
