LAB-ammattikorkeakoulu toteuttaa Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle -hanketta vuosina 2019-2021 (LAB 2020). Hankkeen yhtenä tarkoituksena on selvittää sote-alalla työskentelevien miesten ja palvelujen käyttäjien kokemuksia miesten merkityksestä sote-alan ammateissa.
Miesten merkitys palvelujen käyttäjille
Miestyöntekijöiden ajatuksia miesten merkityksestä sote-alan ammateissa tarkasteltiin paikallisesti alkuvuonna 2019 haastattelemalla Lappeenrannan Mielenterveysseura Ry:n palveluksessa työskenteleviä sairaanhoitajia Juho Heikkaa ja Paavo Elorantaa. Lappeenrannan Mielenterveysseura Ry:ssä miesasiakkuudet ovat lisääntyneet 12.5 % vuodesta 2016 vuoteen 2019 mennessä. Ajanjaksoon ajoittui miesten määrän kasvu työyhteisössä. Aiemmin miesten määrä asiakkaiden kokonaismäärässä oli 10 % kun vastaava luku vuoden 2019 lopussa oli 25 %. Tilaston perusteella voidaan ajatella, että miestyöntekijöiden lisääntyminen on vaikuttanut myönteisesti miesten määrän kasvuun palvelujen käyttäjissä.
Toukokuussa 2020 palvelujen käyttäjien kokemuksia selvitettiin kyselyllä, johon osallistui 16 naista, 15 miestä ja kaksi muun sukupuolista. Vastausten perusteella palvelujen käyttäjien kokemukset olivat samansuuntaisia Lappeenrannan Mielenterveysseura Ry:n tilastojen kanssa. Vastauksissa tuli esille kokemus siitä, että samaa sukupuolta oleva palvelujen käyttäjä ja hoitajat kokevat todennäköisimmin henkilökohtaiset asiat kuten seksuaalisuuteen liittyvät asiat samalla tavalla. Ymmärretyksi tuleminen ja kokemuksen jakaminen voi helpottaa hoitotilannetta. Vastaajan mukaan hoitajan kliiniset taidot eivät ole sukupuolisidonnaisia, mutta vuorovaikutuksella kahden ihmisen välillä on voimakas vaikutus kokemukseen saadusta hoidosta. Sukupuolella koettiin olevan merkitystä varsinkin silloin, kun keskustellaan hyvin henkilökohtaisista asioista. Vastauksissa tuli esille myös sukupuolijakauman tasavertaisuuden merkitys hoitotyön kehittämiselle. Vastaajan mielestä hoitotyön ja palvelujen kehittäminen on kokonaisvaltaisempaa, jos eri sukupuolet ovat edustettuina työtehtävissä.
Sukupuolella voi olla merkitys kokemukseen ymmärretyksi tulemisesta
Kyselyn vastauksissa tuli esille kokemus siitä, että perheille suunnattujen sote-palvelujen naispuolisilla työntekijöillä voi olla haasteita kohdata mies lastenhoidosta päävastuullisena vanhempana. Tätä näkökulmaa tuki kokemus siitä, että miestä pidetään neuvolapalvelujen piirissä ikään kuin ”apuvanhempana” äidin ollessa virallinen asiakas. Aineiston perusteella voidaan ajatella, että asiakkaalla tulisi olla mahdollisuus saada palveluja samaa sukupuolta olevalta henkilöltä, jos sillä on hänelle merkitystä.
Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle hankkeessa tehdyn haastattelun ja kyselyn perusteella miesten merkitys sote-alan ammateissa on suuri sekä palvelujen käyttäjien, työyhteisön toimivuuden ja hoitotyön kehittämisen näkökulmasta. Kyselyyn vastanneista 67 % ilmoitti alussa, ettei sukupuolella ole merkitystä sotepalvelujen käyttäjänä. Kysymysten edetessä tuli kuitenkin esille, että mitä henkilökohtaisempien asioiden kanssa ollaan tekemisissä, sitä suurempi merkitys sukupuolella on.
Kirjoittaja
Irina Tiainen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle -hankkeen asiantuntijana.
Lähteet
LAB. 2020. Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle -hanke. [Viitattu 16.08.2020] Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/miesvirtaa
Kuvat
Kuva1. Irina Tiainen. Asiakkaiden kokemukset sote-palveluista rakentuvat moninaisesti. [Viitattu 16.08.2020]. Julkaisematon.
