Sydämenrytmivalvurin kanssa turvallisesti MRI-kuvaukseen

Rytmivalvurin tehtävänä on seurata jatkuvasti sydämen EKG-käyrää sekä tallentaa epäsäännöllistä sydämen rytmiä. Rytmivalvureita asennetaan potilaille, joilla tutkitaan sydänperäisiä tajunnanmenetyksiä, sekä etsitään oireetonta eteisvärinää aivoverenkiertohäiriöissä. Valvuri ei ole hoitava laite, vaan laitteen tehtävänä on ainoastaan seurata ja tallentaa sydämen sähköistä toimintaa. (Marjamaa & Parikka 2021.)

Rytmivalvuri (ICM eli implantable cardiac monitor) asennetaan paikallispuudutuksessa, valvurin omalla asettimella. Rytmivalvuri sijaitsee potilaan rintakehällä, ihon alla, neljännen ja viidennen kylkiluun korkeudella. Noin sentin mittainen haava suljetaan kudosliimalla ja tarvittaessa haavateipillä. (Etelä-Karjalan hyvinvointialue 2024.)

Rytmivalvurin lisäksi potilaalle annetaan etäseurantalaite tai ohjelmoidaan etäseuranta potilaan omaan puhelimeen. Etäseurannan avulla tallentuneet tiedot valvurista siirtyvät hoitavaan yksikköön, jossa EKG:tä voidaan tulkita sekä diagnosoida mahdolliset rytmihäiriöt. (Marjamaa & Parikka 2021.)

Koulutettu hoitaja voi asentaa valvurin 

Suomessa rytmivalvureiden laitossa on siirrytty polikliiniseen hoitajavetoiseen asennukseen. Tämä on kustannustehokasta, kun lääkäreiden aika voidaan keskittää muihin toimenpiteisiin. Koulutettujen hoitajien ja lääkäreiden laittamien valvureiden asennuksessa ei ole eroavaisuutta komplikaatioiden esiintymisessä. (Huttunen 2021.) Rytmivalvureita on Suomessa kolmella eri laitefirmalla. Patterin kesto on mallista riippuen kahdesta vuodesta viiteen vuoteen. Valvuri on koko ajan toiminnassa, ja sen kanssa voi elää normaalia elämää. Patterin loppumisen jälkeen valvuri poistetaan polikliinisesti paikallispuudutuksessa. (Huttunen 2021.)

[Alt-teksti: pieniä pitkulaisia harmaita ja ruskeita levyjä, mittakaavana ohessa kahden euron kolikko.]
Kuva 1. Erilaisia Suomessa käytössä olevia rytmivalvureita. (Kuva: Laura Hämäläinen)

Magneettikuvaukseen eli MRI-kuvaukseen ei ole vasta-aiheita rytmivalvuripotilaalla. MRI-kuvauksen yhteydessä tulee kuitenkin huomioida magneettitutkimuksen aiheuttama häiriö sekä mahdollisuus aiemmin tallentuneiden tietojen häviämiseen. Tämän vuoksi valvuri voidaan lukea ennen MRI-kuvausta ja kuvauksen jälkeen. (Hedman ym. 2012.)

Valvuri tallentaa poikkeavat tapahtumat sekä lähettää tiedot etäseurannan kautta hoitavalle yksikölle. Yhdellä valvureita valmistavalla firmalla on suositus MRI-kuvantamisesta vasta kuusi viikkoa asentamisen jälkeen, muilla ei rajoituksia kuvantamiseen ole. Potilas tai kuvantamisyksikkö voi olla yhteydessä hoitavaan yksikköön ennen kuvausta ja varmistaa toimintatapa valvurin suhteen. Potilas saa valvurin laiton yhteydessä kortin, jossa on tiedot laitteesta (merkki, sarjanumero, asennuspäivä) sekä MRI-kuvausyhteensopivuus. (Etelä-Karjalan hyvinvointialue 2024.)

Kehittämistyö tukemaan potilaan sujuvaa hoitoa

Kehittämistyönä LABin täydennyskoulutuksessa toteutui ohje kuvantamisyksiköille sydämenrytmivalvureista. Rytmivalvureita käytetään potilaiden diagnoosin varmentamiseksi- enenevässä määrin, joten tarve tiedon lisäämiselle muun muassa kuvantamisyksiköille tuli ajankohtaiseksi.

Tavoitteena on edistää potilaan turvallista hoitoa, ehkäistä epäselvyyksiä hoidon eri vaiheissa sekä nopeuttaa potilaan hoitoon pääsyä. Opinnot LABissa auttoivat kehittämään ideointia ja lisäämään oman työn sujuvuutta.

Kirjoittajat

Laura Hämäläinen on sairaanhoitaja (AMK) ja osallistuu kardiologiseen hoitotyöhön erikoistunut osaaja -täydennyskoulutukseen LAB-ammattikorkeakoulun Lahden yksikössä 2023–2024.

Katja Puhakainen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina sairaanhoitajakoulutuksessa ja vastuuopettajana kardiologiseen hoitotyöhön erikoistunut osaaja -täydennyskoulutuksessa.

Lähteet 

Etelä-Karjalan hyvinvointialue. 2024. Kardiologian poliklinikka D1, EKHVA. Viitattu 7.3.2024. Saatavissa https://www.ekhva.fi/asiakkaalle/toimipisteet/etela-karjalan-keskussairaala/kardiologia-pkl/

Hedman, M., Mussalo, H., Hänninen, H., Hollström, M. & Kivistö, S. 2012. Sydänlihassairauksien kuvantaminen. Sa1a_12_teema_luku7.pdf. Viitattu 7.3.2024. Saatavissa https://www.fincardio.fi/site/assets/files/3385/sa1a_12_teema_luku7.pdf

Huttunen, S. 2021. Vähemmän lääkitystä ja vastaanottoja ‒ tyytyväisemmät potilaat. Viitattu 3.5.2024. Saatavissa https://www.hus.fi/ajankohtaista/vahemman-laakitysta-ja-vastaanottoja-tyytyvaisemmat-potilaat

Marjamaa, A. & Parikka, H. 2021. Rytmihäiriöpotilaan tutkiminen-kenelle asennutan rytmivalvurin? Duodecim 2021;137(1): 87–92. Viitattu 7.3.2024. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo15994