Synnytyspelkopotilaan kohtaaminen neuvolatyössä

Synnytys on monelle ainutlaatuinen ja odotettu tapahtuma, mutta osalle odottajista siihen liittyy voimakasta pelkoa. Synnytyspelko voi ilmetä jo raskautta suunniteltaessa tai voimistua raskauden edetessä. Neuvolassa työskentelevä terveydenhoitaja on usein ensimmäinen ammattilainen, jolle odottaja uskaltaa ottaa pelon puheeksi. Siksi neuvolatyöllä on keskeinen rooli synnytyspelon tunnistamisessa ja lievittämisessä.

Synnytyspelkopotilaan kohtaaminen on tärkeää jo raskautta suunniteltaessa. Vuorovaikutuksen merkitys korostuu neuvolan ensikäynneiltä lähtien. Luottamusta odottajan ja hoitajan välillä aletaan rakentaa jo varhain. Odottavan äidin tulisi pystyä kertomaan pelostaan avoimesti ja saada tulla kohdatuksi. (Haapanen & Sinkko 2026.) Pyrimme tällä blogikirjoituksella muistuttamaan terveydenhoitajia synnytyspelosta kärsivien asianmukaisesta kohtaamisesta ja siitä, miten merkityksellisessä asemassa vuorovaikutus on tämän aiheen parissa.

Vastaanotolla terveydenhoitajan tulisi olla rauhallinen, ystävällinen, ilmaista asiat selkeästi, ottaa katsekontaktia sekä kuunnella aktiivisesti. Vastaanottotilanteen tulisi olla rauhallinen ja aikaa tulisi olla riittävästi asioiden läpikäymiseen. Odottaja tarvitsee hänen pelkonsa normalisointia ja ymmärrystä. Hän tarvitsee myös kokemuksen, ettei tarvitse hävetä pelon tunnetta. (Saisto ym. 2014.)

Synnytyspelosta kärsivän odottajan luottamusta vahvistaa hoidon jatkuvuus. Tämä tarkoittaa, että sama terveydenhoitaja tapaisi odottajaa raskausaikana, synnytyksen jälkeen ja hoitaisi samaa perhettä, kunnes lapsi siirtyy kouluterveydenhuollon puolelle. Valitettavasti tämä ei aina toteudu, sillä aikoja ei välttämättä pysty varaamaan niin sanotulle omalle hoitajalle. Syitä tälle voi olla suuret asiakasmäärät, henkilökunnan vaihtuvuus, sijaisten tarve sekä muut mahdolliset syyt. (Hakulinen & Mäenpää 2021.)

On tutkittu, että yksi keino synnytyspelon ennaltaehkäisyssä olisi kätilöhoidon jatkuvuuden malli. Tässä mallissa olisi sama kätilö tai kätilöryhmä, jotka hoitaisivat odottajaa sekä perhettä alkuraskaudesta synnytykseen, ja hoitopolku jatkuisi vielä synnytyksen jälkeenkin muutaman viikon. Malli on näyttöön perustuvaa ja WHO:n suosittelemaa. Tätä mallia toivoivat myös uudelleensynnyttäjät. (Sandström 2025.)

NLP-tekniikat apuna rentoutumiseen

NLP eli neuro linquistic programming tarkoittaa neurolingvististä ohjelmointia. Se on voimavara- ja ratkaisukeskeinen lähestymistapa. Sen avulla ymmärretään omia ja muiden ajattelu-, toiminta- ja käyttäytymismalleja. Sen ajatuksena on, että keho ja mieli ovat yhteydessä toisiinsa. NLP:ssä käytetään mielikuvia, sisäisen puheen havaitsemista sekä kehon tuntemuksia. Se auttaa hallitsemaan tunteita, saamaan uudenlaisen suhtautumisen sekä päästämään irti rajoittavista tuntemuksista. Keskeistä on keskittyä positiivisiin muutoksiin ja olemassa oleviin voimavaroihin. Se ei ole terapiaa, vaan työkalu tietoisuuden kasvattamiseen. (Suomen NLP-yhdistys)

Neuvolan terveydenhoitajat voisivat hyödyntää NLP-harjoituksia asiakkaidensa kanssa. Yksi esimerkki tällaisesta harjoituksesta on tietyn tunnetilan ankkurointi ulkoiseen tekijään. Ankkurin avulla on mahdollista muuttaa omaa tunnetilaa nopeasti. Esimerkiksi synnytyspelon hoidossa odottaja valitsee jonkin positiivisen tunteen, jonka haluaa ankkuroida. Asiakas voi valita tietyn värin, sanan tai fyysisen toiminnan. Tämän jälkeen odottajaa pyydetään menemään valitsemaansa tunnetilaan. Se onnistuu usein siten, että hän muistelee tilannetta, jossa on kyseistä tunnetilaa kokenut.

Kun odottaja kokee positiivisen tunnetilan kasvavan, hän ajattelee valitsemaansa sanaa, väriä tai tekee fyysisen toiminnon (esimerkiksi puristaa käden nyrkkiin). Mitä useampaa aistikanavaa käyttää, sitä vahvempi ankkurista tulee. Tätä toistetaan muutamia kertoja kuvitellen muistot yhtä voimakkaampana, jotta tunnetila vahvistuu. Tämän jälkeen odottajaa pyydetään valitsemaan muutama muukin eri tilanne, joissa on kokenut samaa tunnetilaa ja hän toistaa ankkurit uudelleen. Lopuksi on hyvä viedä ajatukset muualle ja kokeilla rakentamiaan ankkureita sekä testata niiden toimivuutta. Ankkureita voi vahvistaa halutessaan toistamalla tätä prosessia. (Pirilä 2016). Tätä keinoa voi hyödyntää myös synnytyksessä.

Lähteet:

Haapanen, N. & Sinkko, I. 2026. Synnytyspelko neuvolatyössä. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 1.4.2026. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604237534

Hakulinen, T. & Mäenpää, T. 2021. Neuvola seuraa aikaansa – kohtaamisesta ja keskustelusta ei ole syytä luopua. THL. Viitattu 26.3.2026. Saatavissa: https://blogi.thl.fi/neuvola-seuraa-aikaansa-kohtaamisesta-ja-keskustelusta-ei-ole-syyta-luopua/

Pirilä, H. 2016. Kolme toimivaa NLP-tekniikkaa, jotka voi ottaa käyttöön muutamassa minuutissa. Flow Mentaalivalmennus. Viitattu 1.4.2026. Saatavissa: https://mentaalivalmennus.fi/3-toimivaa-nlp-tekniikkaa/

Saisto, T., Lindbohm, P., Stenbäck, P. & Toivanen, R. 2014. Synnytyspelon hoito. Potilaan Lääkärilehti. Viitattu 26.3.2026. Saatavissa: https://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/synnytyspelon-hoito/

Sandström, L. 2025. Uudelleensynnyttäjien synnytyspelon hoito on sattumanvaraista – tutkimusperustainen tuki puuttuu. Tampereen yliopisto. Viitattu 26.3.2026. Saatavissa: https://www.tuni.fi/fi/ajankohtaista/laura-sandstrom-uudelleensynnyttajien-synnytyspelon-hoito-sattumanvaraista

Suomen NLP-yhdistys. NLP lyhyesti. Viitattu 1.4.2026. Saatavissa: https://nlpyhdistys.fi/tietoa/