Taitoluistelijoiden nilkan ja jalkaterän heikkoutta aiheuttavat tekijät – Miksi vammoja syntyy?

Taitoluistelu on vaativa laji, jossa urheilijan on hallittava teknisesti vaadittavat liikkeet (elementit) sekä kokonaisvaltainen taiteellinen ilmaisu. Taitoluistelussa esitetään yksilöllisesti koreografioitu kilpaohjelma valittuun musiikkiin ja sen arviointi perustuu teknisten elementtien laatuun ja ohjelman kokonaisuuteen. (Naylor 2025.) Ohjelmaan kuuluvia elementtejä ovat hypyt, piruetit sekä askel- ja liikesarjat (Suomen taitoluisteluliitto 2022).

Lajin maailmanlaajuinen suosio ja tekniset vaatimukset ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä. Teknisten vaatimusten, harjoitusmäärien ja suosion kasvaessa myös loukkaantumisten määrä on noussut. Tästä huolimatta tutkimustieto taitoluisteluvammoista ei ole kehittynyt samaa tahtia, minkä seurauksena tieto vammojen esiintyvyydestä ja niihin liittyvistä riskitekijöistä on puutteellista. (Schmidt ym. 2025.) Yleisimmät vammat taitoluistelijoilla kohdistuvat alaraajoihin, erityisesti nilkan alueelle. Lisäksi luistinkengän jäykkyys rajoittaa hypätessä nilkan ojennussuunnan liikettä, mikä voi lisätä alaraajojen nivelten kuormitusta. (Jederström ym. 2021.)

Nilkan ja jalkaterän heikkouteen vaikuttavat tekijät

Taitoluistelijoiden nilkan ja jalkaterän heikkous voi syntyä useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta, joihin kuuluvat muun muassa jalan anatominen rakenne ja linjaus, aiemmat nilkkavammat, nivelten löysyys, lihasvoiman tai lihasten reaktiokyvyn puute, rajoittunut liikkuvuus ja luistimen rakenteelliset ominaisuudet. Nämä heikentävät nilkan toimintakykyä sekä lisäävät alttiutta nilkkavammoille. Muita riskitekijöitä nilkkavammoille ovat tasapainon ja proprioseptiikan puutteellisuus, kilpailutaso, alkulämmittelyn puutteellisuus sekä hyppyjen alastulotekniikka. (Halabchi & Hassabi 2020.)

Monilla kilpatason luistelijoilla esiintyy rasitusvammoja. Korkeat hyppymäärät sekä luistimen jäykkyys lisäävät vammariskiä. Lajin kehittyessä ja hyppyjen vaikeutuessa luistimien jäykkyyttä on lisätty, jotta nilkka saisi tarvittavan vakauden hyppyjen alastuloissa. Vaikka jäykkä luistin tarjoaa nilkalle tukea, samalla se rajoittaa nilkan nivelten luonnollista liikerataa, mikä pakottaa luistelijan kompensoimaan liikettä ylemmistä nivelistä. Liikkeissä, kuten hypyissä, voiman välittymisen tulee tapahtua tehokkaasti proksimaalisista nivelistä distaalisiin niveliin, jotta saavutetaan liikkeen optimaalinen tehokkuus. Hyppyjen alastulossa koko alaraajojen kineettinen ketju osallistuu iskun vastaanottamiseen. Siksi on tärkeää ymmärtää jäykän luistinkengän vaikutukset liikeratoihin ja kehittää tutkimusnäyttöön pohjautuvia harjoitusohjelmia. (Ridge ym. 2020; Yu ym. 2025.)

Vammariskin minimointi harjoittelulla

Nilkan vahvistaminen on keskeisessä roolissa vammariskin vähentämisessä, ja erityisesti kohdennetuilla harjoitusohjelmilla on vahva näyttö vammariskin pienentämisessä nuorilla urheilijoilla. Harjoitusohjelmat, jotka korostavat ketteryyttä, lihasvoimaa sekä niiden säännöllistä harjoittamista, ovat tällä hetkellä todettu tehokkaimmiksi menetelmiksi. Kauden aikana olisi myös hyödyllistä saada ulkopuolinen asiantuntija ajoittain seuraamaan harjoitteiden oikeanmukaista toteuttamista. Vammojen vähentäminen säästää niistä aiheutuvia kuluja ja tukee urheilijan mahdollisuuksia jatkaa lajin parissa. Oikein tehtynä ohjelmilla voidaan suojata urheilijoita tehokkaasti vammoilta sekä mahdollistaa suorituskyvyn kehittäminen. Merkittäviä hyötyjä voidaan saada jo pelkästään 30 minuutin viikkopanostuksella, ja harjoitteet voidaan yhdistää esimerkiksi osaksi alkulämmittelyä ennen jääharjoittelua. (Berkey ym. 2024.)

Taitoluistelijavalmentajille suunnattuun nilkan ja jalkaterän oheisharjoittelun tarpeeseen syvennyttiin Kärkkäisen & Ratilaisen (2025) opinnäytetyössä. Työssä kartoitettiin nilkan ja jalkaterän heikkoutta aiheuttavia tekijöitä sekä alueen vahvistamisen merkitystä. Oppaan tavoitteena on tukea valmentajia oheisharjoittelun suunnittelussa nilkan ja jalkaterän heikkoudesta johtuvan vammariskin vähentämiseksi.

Lähteet

Berkey, R., Sunesara, A., Allen, L., Pontiff, R., DeVries, A. & Fisher, S.R. 2024. Ankle Injury Prevention Program for Youth Sports: A systematic Review and Meta-analysis. Viitattu 30.11.2025. Saatavissa https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC11531064/#section14-19417381241231588

Couperthwaite, A. 2018. Evidence summary: Figure skating. Viitattu 22.11.2025. Saatavissa https://www.activesafe.ca/wp-content/uploads/2018/04/Figure-Skating.pdf

Halabchi, F. & Hassabi, M. 2020. Acute ankle sprain in athletes: Clinical aspects and algorithmic approach. Viitattu 26.11.2025. Saatavissa https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC7745493/#sec28

Jederström, M, Agnafors, S., Ekegren, C., Fagher, K., Gauffin, H., Korhonen, L., Park, J., Spreco A. & Timpka, T. 2021. Determinants of Sports Injury in Young Female Swedish Competitive Figure Skaters. Viitattu 22.11.2025. Saatavissa https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC8253259/#s5

Naylor, T. A. 2023. Identifying training factors for injury risk reduction in UK elite figure skaters: A pilot study. Viitattu 19.11.2025. Saatavissa https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2772696725000262

Ridge, S., Bruening, D., Charles, S., Stahl, C., Smih, D., Reynolds, R., Adamo, B., Harper, B., Adair, C., Manwaring, P. & King, D. 2020. IceSense Proof of Concepr: Calibrating an Istrumented Figure Skating Blade to Measure On-Ice Forces. Viitattu 26.11.2025. Saatavissa https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC7763340/

Schmidt, N., Janse van Rensburg, D. C., Schoeman, M., Besomi, M., Jansen van Rensburg, A., Garnett, D., Scheepers, S. & Viljoen, C. 2025. Epidemiology and associated injury risk factors in figure skating: A systematic review. Viitattu 22.11.2025. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/40016027/

Suomen Taitoluisteluliitto 2022. ISU-arviointijärjestelmän kuvaus. Yksinluistelu. Viitattu 19.11.2025. Saatavissa https://www.stll.fi/wp-content/uploads/sites/4/2022/08/YL-ISU-arviointijarjestelman-kuvaus-8-2022.pdf

Yu, J. 2025. Comparative study on bilateral lower extremity joint mechanics and muscle synergy patterns in Axel jumps between elite and amateur single skaters. Viitattu 26.11.2025. Saatavissa https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC12344365/#s4