Talkootyöllä kilpailukykyä myös tapahtumiin

Talkootyö on suomalaisessa kulttuurissa syvälle juurtunut perinne, joka ilmenee vapaaehtoisena työnä yhteisön hyväksi. Tapahtumissa talkootyö on tärkeä resurssi, joka mahdollistaa monien tilaisuuksien järjestämisen pienin kustannuksin ja suurella yhteisöllisyydellä.

Talkootyö on keskeinen osa suomalaista yhteisöllisyyttä, ja se on erityisen näkyvää tapahtumien järjestämisessä. Talkootyö ei ainoastaan vähennä tapahtumien järjestämiskustannuksia, vaan se myös vahvistaa yhteisön sosiaalista sidettä ja osallisuutta. Vapaaehtoiset osallistuvat monenlaisiin tehtäviin, kuten järjestelyihin, lipunmyyntiin, siivoukseen ja asiakaspalveluun (Elävä perintö 2024).

Etelä-Karjalassakin talkootyö on erityisen merkittävä, sillä alueen tapahtumat, kuten Saimaa Cycle Tour ja Imatran ajot, vaativat runsaasti työvoimaa ja resursseja. Talkootyön avulla nämä tapahtumat voivat säilyttää korkean laadun ja vetovoiman, vaikka budjetit olisivat rajallisia.

Talkootyön haasteet ja mahdollisuudet

Vaikka talkootyö on arvokas resurssi, siihen liittyy myös haasteita. Yksi keskeisistä haasteista on vapaaehtoisten saatavuus ja sitoutuminen. Monet tapahtumat kilpailevat samasta vapaaehtoistyövoimasta, mikä voi johtaa resurssien niukkuuteen. Lisäksi vapaaehtoistyön koordinointi ja hallinta vaativat aikaa ja resursseja, mikä voi olla haastavaa pienille tapahtumajärjestäjille.

[Alt-teksti: kesäinen perinnepiha, punamultaseinäinen pieni rakennus taustalla, kuuden ihmisen ryhmä pystyttää telttakatosta.] — Kuva 1. Talkoolaisia Ylimuonion juhannusseuroja järjestelemässä. (Wikimedia 2005)

Toisaalta talkootyö tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia. Se voi edistää yhteisön yhteenkuuluvuutta ja luoda positiivista ilmapiiriä tapahtumien ympärille. Lisäksi talkootyö voi toimia oppimisympäristönä, jossa vapaaehtoiset voivat kehittää taitojaan ja osaamistaan. LAB-ammattikorkeakoulun koordinoima Etelä-Karjalan tapahtumaklusteri -hanke EKTAK pyrkii hyödyntämään näitä mahdollisuuksia tarjoamalla koulutusta ja tukea vapaaehtoisten johtamiseen ja motivointiin (LAB 2024).

Talkootyön tulevaisuus

Etelä-Karjalan tapahtumaklusteri -hanke (EKTAK) pyrkii kehittämään alueen tapahtuma-alaa ja tukemaan sen kestävää kasvua. Hanke keskittyy muun muassa alueellisen yhteistyön vahvistamiseen, tapahtumien laadun parantamiseen ja talkootyön tehokkaampaan hyödyntämiseen (LAB 2024).

EKTAK-hankkeessa talkootyön roolia pyritään vahvistamaan muun muassa koulutuksen ja tiedonjakamisen avulla. Hanke tarjoaa tapahtumajärjestäjille työkaluja ja resursseja, jotka auttavat heitä rekrytoimaan ja kouluttamaan vapaaehtoisia tehokkaammin. Lisäksi hanke kannustaa tapahtumajärjestäjiä hyödyntämään digitaalisia alustoja talkoolaisten rekrytoinnissa ja koordinoinnissa, mikä voi parantaa talkootyön sujuvuutta ja osallistujien tyytyväisyyttä (LAB 2024).

Digitaalisten alustojen ja sovellusten käyttö helpottaa talkoolaisten rekrytointia ja hallintaa ja samalla parantaa vapaaehtoisten kokemusta. EKTAKin kaltaiset projektit tarjoavat tarvittavaa tukea ja resursseja tapahtumajärjestäjille, jotta he voivat hyödyntää talkootyötä tehokkaammin (LAB 2024).

Kirjoittaja

Johanna Heinonen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina ja TKI-asiantuntijana. Erityisesti matkailun monimuotoinen kehittäminen, digitaalinen viestintä ja asiakaskokemus ovat hänen sydäntään lähellä. EKTAK-hankkeessa hän toimii TKI-asiantuntijana ja vastaa oppilaitosyhteistyöstä.