Hallituksen työllisyystavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että täsmätyökykyisten henkilöiden työllistymistä edistetään. Sosiaali- ja terveysministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteisen työkykyohjelman tavoitteena on muun muassa kehittää palveluja työnantajille täsmätyökykyisten työllistämisen helpottamiseksi sekä hakea ratkaisuja täsmätyökykyisten rekrytointikynnyksen madaltamiseksi. (STM 2022.)
Täsmätyökykyinen on termi, joka suuntaa huomion työkyvyn rajoitteiden sijaan työntekijän olemassa olevaan työ- ja toimintakykyyn sekä osaamiseen ja vahvuuksiin. Ammatillisten erityisoppilaitosten kumppanuusverkosto AMEO (2021) on täsmätyökyvyn puolestapuhuja ja määrittelee täsmätyökykyiseksi henkilön, jonka työkyky on riittävä hänelle sopivaksi räätälöidyn työtehtävän hoitamiseen. Täsmätyössä työn vaatimukset ovat oikein mitoitettuja työntekijän työ- ja toimintakykyyn nähden.
Ala-Kauhaluoman ym. (2017, 52, 84) tutkimuksessa kävi ilmi, että tarjoamalla työnantajille lisää tietoa täsmätyökykyisten työllistämisestä voitaisiin vaikuttaa heidän halukkuuteensa työllistää täsmätyökykyisiä. Täsmätyökykyisten työllistämiseen saatavissa olevien rahallisten tukien lisäksi työnantajat kaipaavat lisää tietoa erityisesti täsmätyökykyisten osaamisesta ja vahvuuksista sekä tosiasiallisista rajoitteista ja työkyvystä.
LAB-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat tekivät syksyllä 2022 yhteistyössä ASKELMAT – Askel askeleelta osallisuuspolku Päijät-Hämeessä -hankkeen kanssa opinnäytetyön, jonka tavoitteena oli koota työnantajille hyödyllistä tietoa täsmätyökykyisten työllistämisestä. Toiminnallisen opinnäytetyön tuotoksena syntyivät digitaaliset julkaisut, jotka julkaistiin ASKELMAT-hankkeen YouTube-tilillä videomuodossa. Julkaisujen aiheet ovat täsmätyökyvyn käsite, työyhteisön moninaisuus, sosiaalinen vastuu, työn muokkaus sekä etuudet, tuet ja palvelut täsmätyökykyisen työllistämiseen. (Hörkkö & Vilkki 2022.)
Mahdollisuuksien kartoittamista
Täsmätyökykyisten työllistymisen edistämiseksi työ- ja elinkeinoministeriö on ilmoittanut, että TE-toimistoissa työskentelevien työkykykoordinaattorien määrää lisätään vuosina 2020‒2022 (TEM 2022). Työkykykoordinaattori on yksi mahdollinen tuen muoto ja voi auttaa työnantajaa hahmottamaan täsmätyökykyisen mahdollisuudet kyseisellä työpaikalla ja muokkaamaan työn työntekijälle sopivaksi (TE-palvelut 2022).
TE-toimistojen lisäksi myös joissain organisaatioissa on otettu käyttöön työkykykoordinaattorin työnkuva. Työkykykoordinaattorit voivat työskennellä yhteistyössä henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja esimiesten kanssa toimien työkykyasioissa asiantuntijoina. Voidaankin sanoa, että työkykykoordinaattoreita rekrytoivat organisaatiot ovat edelläkävijoitä työkykyjohtamisessa. (Valtioneuvosto 2018; Keva 2022.)
Sekä täsmätyökykyinen että työnantaja hyötyvät työkykykoordinaattorin osaamisesta ja tuesta. Työkykykoordinaattori tukee täsmätyökykyistä työnhakuprosessissa ja työyhteisöön integroitumisessa. Työnantaja puolestaan saa tukea ja osaamista työllistämiseen ja työkykyasioihin. (Nevala ym. 2015, 23–25, 39.)
Kirjoittajat
Emmaliina Vilkki on jouluna 2022 valmistuva sosionomiopiskelija LAB-ammattikorkeakoulusta.
Helena Hatakka toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa Hyvinvointi-yksikössä. Hän on myös ollut mukana ASKELMAT-hankkeen valmistelussa.
Lähteet
Ala-Kauhaluoma, M., Kesä, M., Lehikoinen, T., Pitkänen, S. & Ylikojola, P. 2017. Osatyökykyisistä osaavaa työvoimaa. Osatyökykyisen työvoiman kysyntää ja sen kehittämistä koskeva tutkimus. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 42/2017. Viitattu 15.11.2022. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160229/TEMjul_42_2017_verkkojulkaisu.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Alexas_Fotos. 2022. Liitä, yhteys, yhteistyötä, kädet. Pixabay. Viitattu 15.11.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/liit%c3%a4-yhteys-yhteisty%c3%b6t%c3%a4-k%c3%a4det-2777620/
AMEO. 2021. Ammatillisten erityisoppilaitosten kumppanuusverkosto. Kannanotot: Olemme täsmätyön puolestapuhujia! Viitattu 15.11.2022. Saatavissa: https://ameo.fi/vaikuttaminen/kannanotot/
Hörkkö, N. & Vilkki, E. 2022. Täsmätyökykyiset työelämään ‒ Digitaaliset julkaisut työnantajille. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala.
Keva. 2022. Työkykykoordinaattori on investointi henkilöstön hyvinvointiin. Viitattu 15.11.2022. Saatavissa https://www.keva.fi/uutiset-ja-artikkelit/tyokykykoordinaattori-on-investointi-henkiloston-hyvinvointiin/
Nevala, N., Turunen, J., Tiainen, R. & Mattila-Wiro, P. 2015. Osatyökykyiset työssä -toimintamallin (Osku) toteutuminen ja hyödyt erilaisissa toimintaympäristöissä. Sosiaali- ja 39 terveysministeriön raportteja ja muistioita 48/2015b. Viitattu 19.9.2022. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74728/Tutkimusraportti2015-Osaty%c3%b6kykyiset-ty%c3%b6ss%c3%a4-toimintamallin.pdf?sequence=1&isAllowed=y
STM. 2022. Työkykyohjelma. Viitattu 15.11.2022. Saatavissa https://stm.fi/tyokykyohjelma
TEM. 2022. Työkykykoordinaattorien määrää lisätään. Viitattu 15.11.2022. Saatavissa https://tem.fi/tyokykykoordinaattorien-maaraa-lisataan
TE-palvelut. 2022. Työkykykoordinaattori tukenasi. Viitattu 15.11.2022. Saatavissa https://toimistot.te-palvelut.fi/etela-savo/tyokykykoordinaattori
Valtioneuvosto. 2018. Työkykykoordinaattori on sote- ja työelämäpalvelujen asiantuntija. Viitattu 15.11.2022. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/-//1271139/tyokykykoordinaattori-on-sote-ja-tyoelamapalvelujen-asiantuntija
Linkit
LAB. 2022. ASKELMAT – Askel askeleelta osallisuuspolku Päijät-Hämeessä. Hanke. Viitattu 16.11.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/askelmat
