Täydellisen tarinatuvan ainekset

Tarinat ovat aina olleet keskeinen osa yhteisöjen identiteettiä ja historiaa. Turvallisen ja luontevan ympäristön luominen on ensisijaisen tärkeää, jotta ihmiset ovat valmiita jakamaan tarinansa. Ruokolahti-talon tiistaitarinat ovat tästä hyvä esimerkki. Mökkimäinen tila, lähes tupa, on luonut kyläläisille paikan, jossa tarinoiden jakaminen on tullut tavaksi. (Ruokolahti-seura 2024).  Tämä yhteisöllinen perinne antaa ihmisille mahdollisuuden avautua ja kertoa tarinoitaan ilman pelkoa tai epävarmuutta.

[Alt-teksti: vanhannäköinen suuri maalaispirtti hirsiseinineen, pitkiä pöytiä ja tuoleja, ihmisiä pöytien ääressä istumassa ja juttelemassa, tuvan lattialla pitkiä räsymattoja.]
Kuva 1. Luontokohteiden kulttuuriperinnöstä vetovoimaa rajaseudun matkailuun -hankkeen tiimi vierailemassa Ruokolahden tiistaitarinoissa. (Kuva: Minna Ahlstén)

Teoreettisesti tarkasteltuna rutiinit ja tavat vahvistavat yhteisöllisyyttä ja turvallisuuden tunnetta (Giddens 1991; Thompson 2005). Kun ihmiset kokoontuvat säännöllisesti samaan paikkaan jakamaan kokemuksiaan, syntyy luottamuksen ja yhteenkuuluvuuden ilmapiiri. Tämä on erityisen tärkeää pienissä yhteisöissä, joissa ihmiset tuntevat tai tietävät toisensa. Yhteiset tavat ja perinteet vahvistavat yhteisön identiteettiä ja luovat pohjan uusille, jaettaville tarinoille.

Nykyään tarinoiden jakaminen voi tapahtua entistä tehokkaammin digitaalisten alustojen avulla. Paikallisten ihmisten osallistaminen tarinoiden jakamiseen ja digitaalisten sisältöjen luomiseen voi olla avainasemassa alueen kehityksessä.

Leijonaa mä metsästän… Ruokolahdella

Ruokolahden leijonan mystinen tarina, jossa leijona pakeni sirkusvaunusta ja nähtiin kylässä useaan otteeseen 1992, on edelleen elossa paikallisten kertomuksissa. Eukkojen yhteisö, joka valitsee Ruokolahden Eukon vaalimaan karjalaista perinnettä, sekä vuoden kylähullun valinta, joka juhlistaa rohkeutta ja luovuutta, ovat esimerkkejä alueen kulttuurisesta rikkaudesta (Ruokolahti.fi 2024a; Ruokolahti.fi 2024b; Viralliset kylähullut 2024).

Ruokolahden tarinat tarjoavat valtavasti potentiaalia matkailun kehittämiseen digitaalisessa aikakaudessa. Paikallisten ihmisten osallistaminen ja tarinoiden jakaminen digitaalisesti voivat rikastuttaa matkailukokemusta ja houkutella uusia vierailijoita. Yhteistyö korkeakoulujen kanssa avaa ovia uusille ja innovatiivisille tavoille hyödyntää paikallista kulttuuriperintöä.

[Alt-teksti: hirsiseinälle nastoin kiinnitetty kopiovedos tunnetusta maalauksesta, joka esittää neljää perinneasuista maalaisnaista istumassa kirkkorinteellä ja juttelemassa keskenään.]
Kuva 2. Albert Edelfeltin kuuluisa maalaus vuodelta 1887, Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä, on tehnyt Ruokolahden nimen laajalti tutuksi. (Kuva: Minna Ahlstén)

Luontokohteiden kulttuuriperinnöstä vetovoimaa rajaseudun matkailuun -hankkeemme (2024) keräsi paikallisten tarinoita eräilystä ja pyrkii tunnistamaan mahdollisuuksia tarinoiden hyödyntämiseen matkailun näkökulmasta, jolloin ne voisivat toimia osana uusia liiketoimintamalleja tai elämyksiä. Usein tarinan arvo saattaa jäädä paikallisilta huomaamatta, kun se tuntuu liian tutulta ja normaalilta, vaikka matkailijalle sama tarina voisi olla erittäin kiinnostava ja houkutteleva.

Tällaiset projektit eivät vain säilytä paikallista perintöä, vaan vievät sen uudelle aikakaudelle, luoden ainutlaatuisia ja merkityksellisiä matkailuelämyksiä.

Kirjoittaja

Minna Ahlstén työskentelee TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa pääosin matkailun hankkeiden parissa. Luontokohteiden kulttuuriperinnöstä vetovoimaa rajaseudun matkailuun -hankkeessa pyritään tuottamaan kallisarvoista tietoa luonnon kulttuuriperinnön tuotteistamisesta ja soveltamaan sitä Etelä-Karjalan alueelle yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.

Lähteet

Giddens, A. 1991. Modernity and Self-Identity: Self and Society in the Late Modern Age, Cambridge: Polity Press.

LAB. 2024. Luontokohteiden kulttuuriperinnöstä vetovoimaa rajaseudun matkailuun -hanke. Projektin kotisivut. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 25.6.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/luontokohteiden-kulttuuriperinnosta-vetovoimaa-rajaseudun-matkailuun

Ruokolahti.fi. 2024a. Ruokolahden leijona. Viitattu 25.6.2024. Saatavissa https://www.ruokolahti.fi/fi/kulttuuri/ruokolahden-leijona

Ruokolahti.fi. 2024b. Ruokolahden eukko ja äijä. Viitattu 25.6.2024. Saatavissa https://ruokolahti.fi/fi/kulttuuri/ruokolahden-eukko-ja-aija

Ruokolahti-seura. 2024. Tiistaitarinat. Viitattu 25.6.2024. Saatavissa https://ruokolahti-seura.fi/ruokolahti-talo2-2/

Thompson, C. J. 2005. Consumer risk perceptions in a community of reflexive doubt. Journal of Consumer Research, 32(2), 235–248.

Viralliset kylähullut. 2024. Valittujen kylähullujen esittelyt. Viitattu 25.6.2024. Saatavissa https://www.virallisetkylahullut.fi/valittujen-kylahullujen-esittelyt/