Jokainen varmasti haluaa järjestämänsä koulutuksen olevan se paras kaikista, olipa kyseessä sitten päivän mittainen koulutus tai täydennyskoulutus. Erilaiset koulutukset ovat tärkeä osa ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä. Erityisesti täydennyskoulutuksen mielletään olevan tarvelähtöistä ja suunnitelmallista. Niihin osallistumalla pyritään kehittämään ammattitaitoa (ProMedico 2014, 5). Siksi koulutuksen järjestäjän tehtävä on koulutuksen huolellinen suunnittelu, toteutus ja palautteen kerääminen.
Suunnittele, toteuta ja arvioi
LAB-ammattikorkeakoulussa toteutetaan erilaisia täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia, joiden suunnittelu ja toteutus vaativat pedagogisen osaamisen ja substanssiasiantuntijuuden yhdistämistä. Pallaskorven (2017) mukaan oppiminen on parhaimmillaan vuorovaikutteinen ja sosiaalinen tapahtuma, jossa uusi tieto rakentuu yhdessä muiden oppijoiden ja kouluttajien kanssa. Tuorein tutkimustieto yhdistyy arjen työhön, jolloin oppimisesta hyötyvät sallistujat, työyhteisö ja koko organisaatio.
Promedicon (2014, 7–9) mukaan täydennyskoulutuksen tavoitteena ei ole pelkästään siirtää tai päivittää olemassa olevaa tietoa kouluttajilta osallistujille, vaan sen keskeisin tavoite on siirtää uusi tietämys käytännön toimintaan. Koulutuksen järjestäjän tulee panostaa suunnitteluun, määrittää koulutuksen tavoitteet ja sisältö kohderyhmä huomioiden sekä kerätä ja hyödyntää palautetta. Eri ammattiryhmien asiantuntijoiden hyödyntäminen suunnittelun tukena voi olla paikallaan, jotta sisällön työelämävastaavuus saadaan varmistettua. Pellisen (2020) mukaan koulutuksen suunnittelua voidaan helpottaa määrittämällä koulutuksen tavoitteet mahdollisimman konkreettiselle tasolle.
Opetussuunnitelma ohjaa koulutuksen suunnittelua ja toteutusta
LABin järjestämälle Kliinisesti erikoistunut osaaja -uroterapiatyön koulutuksen uudelle toteutukselle nousi tarve työelämästä. Koulutuksen suunnittelu lähti liikkeelle opetussuunnitelman päivittämisellä ja nykyaikaistamisella. Siinä huomioitiin aiemmasta koulutustoteutuksesta kerätyt palautteet. Uroterapiatyön koulutuksen osaamistavoitteet säilyivät ennallaan, mutta koulutuksen sisältöjä muokattiin ja uudistettiin vastaamaan tämän päivän tarpeisiin. Tiittanen (2023) kertoo, että opetussuunnitelmaa uudistamalla pyritään ennakoimaan tulevaisuuden osaamistarpeita. Haasteena koulutuksen suunnittelijalla on se, että koulutus suunnitellaan huomattavasti toteutusta aiemmin, jolloin tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi voi olla vaikeaa. Näyttöön perustuva työ sekä kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taidot ovat kuitenkin tunnistettu tulevaisuuden työelämän oleellisiksi taidoiksi. Ne ovatkin toimineet uroterapiatyön koulutuksen suunnittelun kärkinä.
Voidaan siis todeta, että opetussuunnitelman huolellinen laatiminen on vaikuttavan ja onnistuneen koulutuskokonaisuuden edellytys. Koska maailma ja sen mukana oppijat muuttuvat, tulee koulutuksen pystyä vastaamaan uudistuviin tarpeisiin. Niihin voidaan vastata eri tavoin. Pedagogisesti taitavat sisältörakenteet luovat oppijalle mielenkiintoisen oppimisympäristön, mutta Tiittanen (2023) korostaa, että koulutuksen tulee pystyä tukemaan ammatillista kasvua ja kehittymistä sekä antamaan persoonallisen kasvun edellyttämä tuki.
Kirjoittajat
Jaana Ahl toimii LAB-ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä ja tekee satunnaisesti tuntiopettajan sijaisuuksia. Hänen mielenkiinnon kohteinaan ovat koulutuksen ja työelämän yhteistyön tiivistäminen sekä työn kehittämisosaamisen ja sotejohtamisosaamisen vahvistaminen.
Marjut Lintunen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina. Hänen mielenkiintonsa kohteena ovat sisätauti–kirurgisen hoitotyön koulutuksen kehittäminen sekä työelämälähtöisen koulutuksen vahvistaminen.
Lähteet
Fox. 2018. Group of people watching on laptop. Pexels. Viitattu 5.6.2023. Saatavissa https://www.pexels.com/photo/group-of-people-watching-on-laptop-1595385/
Pallaskorpi, S. 2017. Millainen on vaikuttava koulutus? Viitattu 5.6.2023. Saatavissa https://hyplus.helsinki.fi/millainen-on-vaikuttava-koulutus/?gclid=Cj0KCQjwj_ajBhCqARIsAA37s0w0Y6nR2SSyEyUG5HGK-nIpHFrepyz-fXEsOMcBfFhNsDo3HmUKniYaApD6EALw_wcB
Pellinen, J. 2020. Koulutuksen suunnitteleminen – mitä hyvä koulutussuunnitelma sisältää? Viitattu 5.6.2023. Saatavissa https://www.vuolearning.com/fi/blog/koulutuksen-suunnitteleminen-mita-hyva-koulutussuunnitelma-sisaltaa
ProMedico. 2014. Opas täydennyskoulutuksen järjestäjälle. Duodecim. Viitattu 23.5.2023. Saatavissa https://www.duodecim.fi/wp-content/uploads/sites/9/2020/01/Taydennyskoulutusopas-2014.pdf
Tiittanen, H. 2023. Opetussuunnitelmauudistuksella kohti tulevaisuuden osaamista. LAB Pro. Viitattu 5.6.2023. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/opetussuunnitelmauudistuksella-kohti-tulevaisuuden-osaamista/
![[alt-teksti: vihreäpohjaiselle taustalle listattu vapaasti erilaisia toimijatahoja, joista keskenmenon kokenut voi saada apua/tukea kuten esim. äitiys- ja perheneuvola ja erilaiset vertaistukiryhmät kuten Simpukka ry ja KÄPY ry.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/05/347_2024_Kun-raskaus-ei-paatykaan-hyvin-510x510.jpg)
