Teknologia kuntoutuksen vahvistajana

Teknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia kuntoutustavoitteiden saavuttamiseen ja ihmisen toimintakyvyn sekä hyvinvoinnin ylläpitämiseen (Äijö & Arpola 2020). Ihmisen toimintakyky tulee aina arvioida sopivien kuntoutusteknologisten menetelmien valitsemiseksi (Hytti 2020). Ihmisen kokonaisvaltaista toimintakykyä voidaan tukea teknologian avulla monipuolisesti, esimerkiksi virtuaalitodellisuuden, robotiikan, tekoälyn, automaation ja sosiaalisen kuntoutuksen avulla.

Ryhmä LABin opiskelijoita osallistui käynnissä olevaan TUULI-hankkeeseen (LAB 2023), jonka tavoitteena on tuoda Etelä-Karjalan alueen yksityiset kotihoitoyrittäjät teknologiayritysten kanssa yhteen ja siten kasvattaa liiketoimintaa. Hankkeessa myös pilotoidaan erilaisia teknologisia ratkaisuja kotiin palveluja tuottavien pk-yritysten liiketoiminnassa. Opiskelijoiden tavoitteena oli löytää viimeisintä tietoa kuntoutusteknologiasta ja sen käytöstä. Tiedonhaku ja tuotos toimivat TKI-asiantuntija Marja Timperin esityksen pohjana LAB WellTech -hyvinvointiteknologiaviikolla maaliskuussa 2023.  

Virtuaalitodellisuutta voidaan käyttää esimerkiksi pelkotilojen, ahdistuneisuushäiriöiden sekä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön hoidossa (Mustalahti 2021; Koho 2020). Robotiikkaa käytetään esimerkiksi selkäydin- ja aivovammakuntoutujilla sekä MS- ja Parkinsonin tautia sairastavilla. Robotiikka soveltuu myös lasten terapioissa käytettäväksi. (Ilves 2022.) Tekoälyä hyödynnetään esimerkiksi älytekstiileissä ja niitä suunnittelevissa työkaluissa (Laine 2019).

Automaatio mahdollistaa esimerkiksi kotiin asennettavat turvalaitteet (Suvanto Care 2023). Sosiaalisen kuntoutuksen avulla pystytään vahvistamaan asiakkaan kykyä selviytyä vuorovaikutussuhteista ja arkipäivän toiminnoista (STM 2023).

Näkökulmia kuntoutusteknologian käyttöön

Tutkimusten mukaan teknologiaa hyödyntävä kuntoutus on yhtä vaikuttavaa tai vaikuttavampaa kuin tavallinen kuntoutus. Teknologian käytössä on huomioitava kuntoutujien erilaiset valmiudet ja lähtökohdat, riittävä tekninen tuki arjessa, laitteiden toimintavarmuus, yksilöllinen säädettävyys ja riittävä ohjaus. (Ilves 2022.) Myönteiset kokemukset laitteiden käytöstä lisäävät motivaatiota ja antavat lisäarvoa kuntoutukselle (Unkeri 2018).

Kuntoutusteknologian käyttöön liittyy monia eettisiä näkökulmia, joita ovat muun muassa ihmisen itsemääräämisoikeuden, hyvän elämän ja osallisuuden huomioiminen (ETENE 2010). Kuntoutusteknologian suunnittelussa ja käyttöönotossa tulee kuntoutuja pitää keskiössä (Ilves 2022). Teknologian käytöstä on sovittava yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa. On tärkeää muistaa, että teknologian käytön ei tule rajoittaa asiakkaan inhimillisiä kontakteja eikä loukata tämän yksityisyyttä. (ETENE 2010.) Lisäksi työntekijän on hallittava ammattieettiset ohjeet ja perehdyttävä käytettäviin teknologioihin (Heiskanen 2016).

Lähteet

ETENE. 2010. Teknologia ja etiikka sosiaali- ja terveysalan hoidossa ja hoivassa. STM. ETENE-julkaisuja 30. Viitattu 2.5.2023. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/69925/URN_ISBN_978-952-00-3081-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

Heiskanen, T. 2016. Hallinnolliset ja eettiset kysymykset etäkuntoutuksessa. Julkaisussa Salminen, A-L., Hiekkala, S. & Stenberg, J-H. (toim.).  Etäkuntoutus. Kelan tutkimus. Tampere: Juvenes Print. Viitattu 2.5.2023. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/161341/Etakuntoutus.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Hytti, T. 2020. Miten sosiaalisessa kuntoutuksessa voi hyödyntää etäkuntoutuksen ja digisosiaalityön mahdollisuuksia. Socca. Viitattu 2.5.2023. Saatavissa http://www.socca.fi/files/8760/MITEN_SOSIAALISESSA_KUNTOUTUKSESSA_HYODYNTAA_ETA-_JA_DIGIMAHDOLLISUUKSIA.pdf

Ilves, O., Korpi, H., Honkanen, S. & Aartolahti, E. (toim.). 2022. Robottien, virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden vaikuttavuus ja merkityksellisyys lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Järjestelmälliset kirjallisuuskatsaukset. Helsinki. Kela. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 159/2022. Viitattu 2.5.2023. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/344398/Tutkimuksia159_saavutettava.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Koho, S. 2020. Terapiaa ja kuntoutusta virtuaalisesti. Virtu. Turun ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.5.2023. Saatavissa https://virtu.turkuamk.fi/arkisto/yleinen/terapiaa-ja-kuntoutusta-virtuaalisesti/index.html

LAB. 2023. TUULI-teknologian avulla uutta liiketoimintaa kotihoitoon. Hanke. Viitattu 2.5.2023. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/teknologian-avulla-uutta-liiketoimintaa-kotihoitoon

Laine, M. 2019. Tekoäly auttaa liikkumaan ja saa kuntoutujan liikuttumaan omasta pystyvyydestä. Apuväline-tapahtuman blogi. Viitattu 2.5.2023. Saatavissa https://extranet.apuvaline.info/blogi/–Tekoaly_auttaa_liikkumaan_ja_saa_kuntoutujan_liikuttumaan_omasta_pystyvyydesta–/index.tmpl?sivu_id=8375&id=366

Mustalahti, M. 2021. Fysioterapian virtualisointi virtuaalitodellisuuden avulla. Opinnäytetyö (AMK). Kajaanin ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.5.2023. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/506895/Fysioterapian%20virtualisoiminen%20virtuaalitodellisuuden%20avulla%20-%20Marika%20Mustalahti.pdf?sequence=2&isAllowed=y

STM. 2023. Sosiaalinen kuntoutus. Viitattu 2.5.2023. Saatavissa https://stm.fi/sosiaalinen-kuntoutus

Suvanto Care. 2023. Suvanto Care tukee ja turvaa ikäihmisen kotona asumista. Viitattu 2.5.2023. Saatavissa https://www.suvantocare.fi/

Unkeri, P. 2018. Sydänkuntoutujien näkemyksiä ja kokemuksia etäteknologiasta kuntoutuksessa. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 2.5.2023. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/60442/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201812034972.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Äijö, M. & Arpola, T. 2020. Teknologiaa, kuntoutusta ja koulutusta – kuntoutusosaamista kehittämässä. Blogit Savonia. Viitattu 2.5.2023. Saatavissa https://blogi.savonia.fi/kuntoutuksenverkkojakutomassa/2020/12/07/teknologiaa-kuntoutusta-ja-koulutusta-kuntoutusosaamista-kehittamassa/