Erillinen tekoälystrategia nähdään tarpeellisena yritysten ottaessa generatiivisen tekoälyn sovelluksia laajamittaiseen käyttöön. Tekoälystrategian tärkeimmiksi tehtäviksi koetaan resurssien, vastuiden, tavoitteiden ja mittareiden määrittelyt yhdessä tietoturvan ja riittävän koulutuksen varmistamisen kanssa. Eettisten periaatteiden katsotaan olevan myös tärkeitä, mutta ne itsessään eivät näytä tarjoavan riittävää pohjaa generatiivisen tekoälyn hyödyntämisen kasvulle.
Tekoälystrategia muodostaa turvakaiteet
Opinnäytetyön lähtökohtana oli selvittää generatiivisen tekoälyn merkitystä suomalaisissa organisaatioissa nyt ja lähitulevaisuudessa (Sundberg & Rinne 2025). Tällä hetkellä generatiivisen tekoälyn käyttökohteita tuntuu olevan vaikea tunnistaa yrityksissä. Resurssien, johdon tuen ja koulutuksen puute viivästyttävät entisestään tekoälyteknologian käyttöönottoa. Teknologia kehittyy kuitenkin kovalla vauhdilla ja tekoälyn soveltamisen kohteita avautuu jatkuvasti lisää. Organisaatioiden onkin varauduttava taloudellisesti ja toiminnallisesti tekoälyratkaisujen soveltamiseen pysyäkseen kehityksen mukana, mikä edellyttää niiltä muutoskyvykkyyttä.
Yrityksen oman tekoälystrategian laatiminen mahdollistaa tekoälyn implementoinnin hallitulla tavalla, sillä generatiivisen tekoälyn käyttöön liittyy merkittäviä riskejä, joiden ennaltaehkäisy on kriittinen tekijä onnistumisen kannalta. Riskeistä keskeisimpinä mainittakoon tietoturvaan liittyvät riskit, vinoumat ja läpinäkymättömyys sekä taloudelliset riskit. Tekoälystrategian avulla riskeihin pystytään varautumaan määrittämällä ennalta toimintamallit, ohjaamalla resursseja ja nostamalla koko organisaation tekoälyosaamistasoa, jotta muutoksella saataisiin aikaan hyviä tuloksia pitkällä aikavälillä.
Teknologinen transformaatio vaatii muutosjohtamisen kyvykkyyksiä
Teknologisen murroksen edistäminen vaatii organisaation johdolta toimintaympäristön ymmärtämistä ja sopeutumiskykyä. Johtajien on tunnistettava tekoälyn mahdollisuudet ja haasteet, jotta se voitaisiin sisällyttää oikeisiin prosesseihin. Muutosjohtamisen on oltava dynaamista, jotta sillä kyetään hallitsemaan tekoälyteknologian kaltaista epävarmaa ja muuttuvaa toimintakenttää. Se edellyttää johtajilta myös eettistä valveutuneisuutta ja vastuullisuutta sekä läpinäkyvyyttä (Hossain ym. 2025, 2363).
Yksi tärkeimmistä tekijöistä on johtajien käsitys tekoälyosaamisen tasosta koko organisaation laajuudelta. Työntekijöille on taattava riittävä koulutus, jotta ymmärrys tekoälyteknologiaa kohtaan kasvaisi ja sitä opittaisiin hyödyntämään oikealla tavalla arjen työssä.
Tekoälystrategian käyttöönotto edellyttää huolellista suunnittelua
Sipolan (2024) mukaan tekoälystrategian laatiminen edellyttää jo mainittujen käyttökohteiden, tavoitteiden ja mittareiden asettamisen sekä osaamistason varmistamisen lisäksi riskikartoitusta, vastuunjakoa ja datan hallintaa. Kustannusten ja investointien arvioimisen ohella on otettava huomioon lainsäädäntö sekä varauduttava mahdollisiin teknisiin ja operatiivisiin virheisiin. Datan laadusta on huolehdittava, jotta tekoälysovellukset pystyvät sitä hyödyntämään.
Generatiivisen tekoälyn tuottamien tulosten hyödynnettävyys riippuu datan käyttökelpoisuudesta. Dataan pohjautuvista strategisista päätöksistä tulee harhaanjohtavia, mikäli data on puutteellista. Lisäksi on huomioitava tekoälymallien mahdolliset vääristymät ja toimittava eettisten normien mukaan, jotta toiminta olisi vastuullista. (Sippola 2024.)
Strategiaprosessilla alkuun
Tekoälystrategiaa olisi mahdollista lähestyä esimerkiksi strategiatyössä yleisesti hyödynnettävän strategiaprosessin kautta.
Tekoälystrategian ei ole tarkoitus olla yhtä laaja ja kantaa ottava kuin varsinaisen liiketoimintastrategian, joten sen strategiaprosessi voi myös olla kevennetty versio alkuperäisestä. Lisäksi tekoälyn kehityksen suuri nopeus painottaa enemmän strategiaprosessin ketteryyttä ja erilaisten visioiden ja skenaarioiden nopeampaa päivitystä kuin liiketoimintastrategian perinteinen viiden vuoden aikahorisontti. Kuitenkin kevennettykin strategiaprosessi antaisi selkeän viitekehyksen ja toimintamallin tekoälystrategian luomiseksi ja jalkauttamiseksi organisaation käytänteisiin.
Kirjoittajat
Esa Sundberg ja Tiina Rinne ovat LAB-ammattikorkeakoulusta vuonna 2025 valmistuneita tradenomeja.
Mika Tonder on LAB-ammattikorkeakoulun liiketalouden yliopettaja.
Lähteet
Hossain, S., Fernando, M. & Akter, S. 2025. The influence of artificial intelligence-driven capabilities on responsible leadership: A future research agenda. Journal of Management & Organization. Vol. 31 (7), 2360–2384. Viitattu 8.8.2025. Saatavissa DOI 10.1017/jmo.2025.10010
Raf27-eu.2024. Zajczewski, R. Shakki, strategia, peli. Pixabay. Viitattu 6.3.2026. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/shakki-strategia-peli-shakkilauta-9006306/
Sipola, P. 2024. Kuinka luoda yritykselle sopiva tekoälystrategia: asiantuntijoiden vinkit. Twoday. Viitattu 7.12.2025. Saatavissa https://www.twoday.fi/blogi/tekoaly/kuinka-luoda-yritykselle-tekoalystrategia#datan-hallinta-ja-jatkuva-laadun-varmistaminen
Sippola, P. 2024. Tekoäly osana modernia johtamista tulevaisuudessa. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Uutiset. Viitattu 7.12.2025. Saatavissa https://www.tiedollajohtaminen.fi/johtamisjuonia/tekoaly-osana-modernia-johtamista-tulevaisuudessa/
Sundberg, E. & Rinne, T. 2025. Generatiivisen tekoälyn merkitys strategisessa johtamisessa 2030. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Viitattu 20.2.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121034532
