Masennus on nuorilla yleinen mielenterveydenhäiriö, joka näkyy usein heikentyneenä elämänlaatuna ja koulumenestyksen huonontumisena; se voi myös heijastua negatiivisesti ihmissuhteisiin. Mielenterveyden kehittymisen kannalta nuoruusikä on merkityksellistä aikaa. Nuoruuden normaaliin kasvuun ja kehitykseen kuuluu lievästi masentuneisuuden tunne sekä lyhyet psyykkiset oireet. Toimintakyvyn heikkeneminen tai itsetuhoisuus eivät liity tähän normaaliin nuoruudessa tunnettuun masentuneisuuteen. (Nuotio ym. 2013.)
Opinnäytetyön (Asikainen & Kousa 2022) kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tulokset nostavat esiin masennuksesta ja sen oireista puhumisen merkityksen, jotta nuoret uskaltaisivat hakea apua oireisiinsa ja näin ennaltaehkäisevän työn tekeminen helpottuisi.
Terveydenhoitaja on usein ensimmäinen aikuinen, jolle nuori kertoo mieltä painavista asioista. Terveydenhoitaja onkin keskeinen nuoren tukiverkon toimija nuoren mielen myllertäessä, ja terveydenhoitajan ammattitaito on kallisarvoista erottamaan masennuksen oireet murrosiän aiheuttamista mielialanvaihteluista. (Haarala ym. 2015, 280; Ritakorpi & Parhiala 2021.)
Tärkeää on myös ammattilaisina muistaa sukupuolten väliset erot esimerkiksi masennuksen oireiden ilmenemisessä ja avun hakemisessa. Nuoren masennuksen oireet sisältävät erityispiirteitä verrattuna aikuisen oirekuvaan. Tämä tuo haasteita tunnistamiseen ja näin ennaltaehkäisevän työn tekemiseen. (Tikka 2019.) Terveydenhoitajat kokevat tunnistavansa masentuneen nuoren, ja terveystarkastuksiin varattu riittävä aika sekä lomakkeet tukevat terveydenhoitajaa keskustelun aloittamiseen nuoren kanssa. Opinnäytetyön tulosten mukaan terveydenhoitajilla on käytössään menetelmiä nuorten tukemiseen, muttei aikaa tai resursseja toteuttaakseen näitä toivomallaan tavalla.
Resurssien puutteella negatiivinen vaikutus masennuksen ennaltaehkäisyyn
Nuorten masennuksen ennaltaehkäisy on tärkeää, sillä masennus kuormittaa sairastunutta suuresti ja nuorena sairastumisella ennuste on huonompi sekä hoitomahdollisuudet ovat rajalliset (Nuotio ym. 2013). Nuorten masentuneisuus on terveydenhoitajilla tiedossa, halua nuorten auttamiseen ja ennaltaehkäisevän työn tekemiseen on, mutta saatavilla olevat resurssit sekä käytössä oleva aika rajaavat heidän keinojaan. Terveydenhoitajat kaipasivat lisäkoulutusta oman ammattitaitonsa kehittämiseen tähän jo hyvin tiedossa olevaan asiaan nuoria kohdatessa. (Helin 2016; Kilponen 2019; Markkanen 2021; Koski 2019.)
Viime vuosien koronapandemian vaikutus näkyy edelleen terveydenhuollossa. Moni kouluissa työskentelevä terveydenhoitaja on muissa tehtävissä, ja nuorille tarjolla olevat ajat koulussa ovat todella rajalliset. Tämä palveluiden supistuminen ymmärrettävästikin vaikuttaa negatiivisesti nuorten hoitoon ja sen laatuun. (Hakulinen ym. 2020.) Huomioiden nuorten sosiaalisten kontaktien vähyyden ja niiden vaikutukset nuorten masennusoireilun lisääntymiseen (Nearchou ym 2020; Knopf 2020), olisi ensiarvoisen tärkeää panostaa nuorten mielenterveyden edistämiseen juuri nyt sekä terveystarkastusten yhteydessä kiinnittää entistä enemmän huomiota nuorten masennusoireiden seulomiseen (Asikainen & Kousa 2022).
Kirjoittajat
Eveliina Kousa ja Lotta Asikainen ovat terveydenhoitajaopiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulusta.
Anja Liimatainen toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä Lappeenrannan kampuksella.
Lähteet
artbykleiton. 2020. Kleiton, S. Masennus, surullinen. Viitattu 9.5.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/itsemurha-masennus-surullinen-5127103/
Asikainen, L. & Kousa, E. 2022. Nuorten masennuksen ennaltaehkäisy. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, hoitotyön ala. Viitattu 9.5.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060114244
Haarala, P., Honkanen, H., Mellin, O-K. & Tervaskanto-Mäentausta, T. 2015. Terveydenhoitajan osaaminen. 2. painos. Porvoo: Bookwell.
Hakulinen, T., Hietanen-Peltola, M., Hastrup, A., Vaara, S., Jahnukainen, J. & Varonen, P. 2020. “Pahin syksy ikinä” ‒ Lasten, nuorten ja perheiden peruspalvelut koronasyksynä 2020. THL. Työpaperi 37. Viitattu 11.4.2022. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140643/URN_ISBN_978-952-343-579-7.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Helin, L. 2016. Psyykkisesti oireilevien lasten ja nuorten kohtaaminen – ammattilaisten näkökulma. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, kasvatustieteiden laitos. Viitattu 15.2.2022. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/49873/URN-NBN-fi-jyu-201605212646.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Kilponen, K. 2019. Koululaisten mielenterveyden tukeminen kouluterveydenhoitajan työssä. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos. Viitattu 15.2.2022. Saatavissa https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/21227/urn_nbn_fi_uef-20191158.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Knopf, A. 2020. Prepare for increased depression, anxiety in youth due to COVID-19 lock- down. LUT. Viitattu 21.5.2022. Saatavissa https://onlinelibrary-wiley-com.ezproxy.sai- mia.fi/doi/full/10.1002/cpu.30511
Koski, N. 2019. Yläkoululaisten nuorten mielenterveyden ongelmat terveydenhoitajan näkökulmasta. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, kasvatustieteiden laitos. Viitattu 15.2.2022. Saatavissa https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/148909/Koski_Niina_opinnayte.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Markkanen, P. 2021. Supporting pupils’ mental health in schools. Turun yliopiston julkaisuja D: 1594. Viitattu 15.2.2022. Saatavissa https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/152853/AnnalesD1594Markkanen.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Nearchou, F., Flinn, C., Niland, R., Subramaniam, S. & Hennessy E. 2020. Exploring the impact of COVID-19 on mental health outcomes in children and adolescents: A systematic review. Viitattu 21.5.2022. Saatavissa https://onlinelibrary-wiley-com.ezproxy.sai- mia.fi/doi/full/10.1002/cpu.30511
Nuotio, T-M., Karukivi, M. & Saarijärvi, S. 2013. Nuorten masennusta voidaan ehkäistä. Potilaan lääkärilehti. Viitattu 21.5.2022. Saatavissa https://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/nuorten-masennusta-voidaan-ehkaista/
Ritakorpi, M. & Parhiala, P. 2021. Masentuneen nuoren tukeminen IPC-menetelmän avulla. Terveydenhoitaja-lehti, 5/2021 17‒19. Viitattu 23.5.2022.
sasint. 2016. Tipchai, S. Auringonlasku, miehet, siluetteja. Viitattu 21.5.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/auringonlasku-miehet-siluetteja-1807524/
Tikka, S. 2019. Persoonallisuuden yhteys masennuksen kulkuun ja itsetuhoiseen käytökseen nuorilla. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta. Viitattu 15.2.2022. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/301849/Tikka_Sini_Pro_gradu_2019.pdf?sequence=2&isAllowed=y
