Terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy ovat kustannustehokkaita tapoja parantaa sekä kansanterveyttä että kansantaloutta (STM 2019; THL 2019). Digitaalisilla terveydenedistämismenetelmillä, kuten mobiilisovelluksilla ja verkkoalustoilla, on tutkitusti vaikutusta käyttäjänsä terveydelle, ja ne toimivat oivallisina apuvälineinä elämäntapamuutoksessa ja terveydentilan seurannassa. Terveyskäyttäytymisen muutokseen, kuten liikunnan lisäämiseen tai tupakoinnin lopettamiseen, tähtääviä digipalveluita on maailmanlaajuisesti käytössä jo satojatuhansia. (Walsh & Groarke 2019; Marcolino ym. 2018.)
Palosen (2020) YAMK-opinnäytetyössä selvitettiin, miten yksilön elämäntapoja voidaan parantaa digitaalisen palvelun avulla, millaisia ohjelmia on olemassa ja miten ne vaikuttavat. Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että asiakaslähtöiset digitaaliset terveyspalvelut edistävät terveyttä ja vahvistavat kansalaisen vastuunottoa omasta terveydestään lisäämällä tietoa ja tietoisuutta sekä vahvistamalla yksilön voimaantumista ja autonomiaa. Digitaalisilla palveluilla on siis loistava potentiaali suomalaisten terveyden edistämisessä, mutta nykytilanteessa jää paljon tietoa hyödyntämättä.
Terveysdata on toistaiseksi hyödyntämätön potentiaali
Tutkimusten mukaan omien arvojen sekä mittausten seuraaminen (Kuva 1) edistää terveyttä ja vahvistaa hallinnan tunnetta sekä vastuunottoa omasta terveydestä (Burns ym. 2019; Rozenblum ym. 2015, 13). Yksittäiset sovellukset ja laitteet keräävät käyttäjästään jo nyt valtavia määriä terveysdataa, kuten aktiivisuus- tai unitietoja, joita voitaisiin hyödyntää myös terveydenhuollossa. Esimerkiksi työterveystarkastuksessa voitaisi käsitellä älykellon seuraamaa unen laatua ja tunnistaa ongelmia jo varhaisessa vaiheessa. Kanta-palveluiden Omatietovarantoon voi jo tallentaa esimerkiksi verenpainearvojaan, mutta lainsäädäntö ei vielä salli tietojen jakamista terveydenhuoltoon. Uutta lakia kuitenkin valmistellaan. (Kanta-palvelut 2020, Kanta-palvelut 2019.)
Tulevaisuudessa kansalainen voi halutessaan luovuttaa tietojaan terveydenhuollon käyttöön. Kansallista terveystietovarantoa voisi, suostumus ja tietosuoja huomioiden, hyödyntää tutkimuksessa, tietojohtamisessa ja uusien innovaatioiden rakentamisessa. Valtakunnallinen digitaalinen terveyden edistäminen edellyttääkin kokonaisvaltaista asiakaslähtöistä uudistamista, laeista ja rakenteista lähtien. (Terveyden tekijät 2019).
Kirjoittajat
Veera Palonen on sähköisistä terveyspalveluista kiinnostunut, pian valmistuva sairaanhoitaja YAMK sosiaali- ja terveysalan digitalisaatio ja liiketoimintaosaaminen -koulutusohjelmasta.
Päivikki Lahtinen on LAB-ammattikorkeakoulun lehtori, joka on toiminut opinnäytetyön ohjaajana.
Lähteet
Burns, K., Mcbride, CA., Patel, B., Fitzgerald, G., Mathews, S. & Drennan, J. 2019. Creating Consumer-Generated Health Data: Interviews and a Pilot Trial Exploring How and Why Patients Engage. Journal of Medical Internet Research 2019. Vol.21 (6): e12367. [Viitattu 11.5.2019]. Saatavissa: <https://www.jmir.org/2019/6/e12367/>
Kanta-palvelut. 2019. Mitä Kanta-palvelut ovat? [Viitattu 11.5.2020]. Saatavissa: <https://www.kanta.fi/mita-kanta-palvelut-ovat>
Kanta-palvelut. 2020. Omatietovaranto [Viitattu 11.5.2020]. Saatavissa: <https://www.kanta.fi/ammattilaiset/omatietovaranto>
Marcolino, MS., Oliveira, JAQ., D’Agostino, M., Ribeiro, AL., Alkmim, MBM. & Novillo-Ortiz, D. 2018. The Impact of mHealth Interventions: Systematic Review of Systematic Reviews. JMIR Mhealth and Uhealth 2018;6(1):e23. [Viitattu 11.5.2019]. Saatavissa: <https://mhealth.jmir.org/2018/1/e23/ >
Palonen, V. 2020. Terveyskäyttäytymisen tukeminen sähköisen terveyspalvelun keinoin. Integroiva kirjallisuuskatsaus. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. [Viitattu 13.5.2019]. Saatavissa: <http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005149110>
Rozenblum, R. Miller, P., Pearson, D. & Marelli, A. 2015. Patient-centered healthcare, patient engagement and health information technology: the perfect storm. Teoksessa: Grando, M. A., Rozenblum, R. & Bates, D. W. Information technology for patient empowerment in healthcare. Berliini, Saksa: Walter de Gruyter inc.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2019. Terveyden edistäminen [Viitattu 11.5.2020]. Saatavissa: <https://stm.fi/terveyden-edistaminen>
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2019. Kansantaudit. Yleistietoa kansantaudeista [Viitattu 11.5.2020]. Saatavissa: <https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/yleistietoa-kansantaudeista>
Terveyden tekijät. 2019. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Lääketeollisuus ry, Terveysteknologia ry, Hyvinvointiala HALI ry, Lääkäripalveluyritykset ry ja Sailab – MedTech Finland ry [Viitattu 11.5.2020]. Saatavissa: <https://ek.fi/wp-content/uploads/Terveyden_tekijat_raportti_FINAL_ok.pdf>
Walsh, JC. & Groarke, JM. 2019. Integrating Behavioral Science With Mobile (mHealth) Technology to Optimize Health Behavior Change Interventions. Hogrefe Publishing. European Psychologist 2019. 24, 38-48. [Viitattu 11.5.2020]. Saatavissa: <https://doi.org/10.1027/1016-9040/a000351>
