Osana Kestävyyttä edistävien muutoselämysten liiketoiminnalliset mahdollisuudet matkailualalla -hanketta (LAB 2024) toteutettiin A/B-testausta sosiaalisessa mediassa muutamalle osallistujayritykselle. Monet sosiaalisen median kanavat tarjoavat maksettujen mainosten puolella työkaluja A/B-testaukseen. Testaukseen ei kuitenkaan välttämättä tarvitse isoa budjettia, mikä tekee testistä hyvän työkalun yrityksen markkinoinnin tehostamiseen.
Mikä on A/B-testaus ja missä sitä voi käyttää?
A/B-testauksessa verrataan kahta eri versiota keskenään jollain mitattavalla tavalla (Venermo 2021). Mitattava asia voi olla esimerkiksi klikkaukset, katselukerrat tai tilausten määrä (Siroker & Koomen 2013). Testauksen tavoitteena on kerätä tietoa, dataa, kumpi versioista on parempi ja siten auttaa päätöksenteossa. A/B-testausta käytetään erilaisten nettisivuversioiden testaamiseen, sovellusten kehittämiseen sekä markkinointimateriaalien hiomiseen (Quinn ym. 2024).
Testattavissa versioissa voidaan vertailla erilaisia kuvia, tekstiä, viestin lähetysaikaa, ostokehotetta, painikkeen väriä, kokoa tai asettelua. Tärkeää on, että muuttujia eli testattavia asioita ja mittareita on vain yksi. Muuten ei tiedetä mikä aiheutti muutoksen ja tulosten tulkinta voi olla vaikeaa. Konkreettisesti A/B-testauksessa testattava asia voisi olla esimerkiksi sähköpostimainoksen otsikko; kumpi toimii paremmin ja saa aikaan enemmän käyntejä nettisivuille?
Hankkeessa toteutetut testaukset
Toteutetut testaukset tehtiin Facebookissa sekä LinkedInissä sponsoroituina julkaisuina, eli maksullisina mainoskampanjoina. Yhdessä testauksessa markkinoitiin matkapakettia toisistaan poikkeavin kuvin. Tällöin käytettiin samaa tekstiä, jotta voitiin nähdä juuri kuvavalintojen vaikutus sosiaalisen median käyttäjien kiinnostukseen kyseisestä matkapaketista. Toisessa testauksessa taas testattiin kahta erilaista toimintakehotetta (call-to-action). Call-to-action -kehoitteet poikkesivat toisistaan ja ohjautuivat erisivuille. Käytännössä vertasimme siis mahdollisia eroja asiakkaan ohjaamisella varauskalenteriin tai yhteydenottolomakkeelle. Näin testattiin call-to-action -kehoitteen toimivuutta, kun markkinointiviesti ja ilme oli muutoin samankaltainen. Testaus toikin esiin sen, ettei saavutettu katsojamäärä kerro välttämättä viestin vaikuttavuudesta, vaan myös vähemmillä katsojamäärillä voikin päästä haluttuun tulokseen.
Lisäksi yhden hankkeen palvelumuotoiluprosessiin osallistuneen yrityksen kanssa toteutettiin Webropol-kyselytyönkalun avulla A/B-testauksen ideaa mukaileva kysely, jossa verrattiin palvelun kuvauksia, värimaailmaa, kuvia sekä palveluiden sisältöjä. Kyselyn tulokset auttavat yritystä jatkossa viestimään niin, että markkinoinnista syntyvät mielikuvat vastaavat toteutettavaa palvelua ja herättävät mielenkiinnon palvelua kohtaan.
![[Alt-teksti: poluksi piirretty prosessi, jonka etappeja ovat mitattava asia ja tavoite, luo kaksi versioita, näytä kahdelle joukolle sekä arvioi tuloksia ja hyödynnä opittua.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/12/1099_2024_Tiedatko-mika-toimii-AB-testaus_2-1024x576.jpg)
Näin toteutat A/B-testauksen
- Päätä ensin tavoite, mitä haluat saavuttaa. Tämä voi olla esimerkiksi tarjouspyyntöjen jättäminen tai mökin varaukset.
- Mieti sitten testattava hypoteesi, eli olettamus, kuten saisiko kuva asiakkaista aktiviteetin parissa enemmän reaktioita kuin maisemakuva aktiviteettipaikasta.
- Luo kaksi versiota (A ja B).
- Näytä tai lähetä puolelle kohderyhmästäsi versio A ja toiselle puolelle versio B.
- Seuraa tuloksia, kumpi versio pärjää paremmin.
- Valitse voittava versio ja hyödynnä oppimaasi tulevassa markkinoinnissa.
Vain yhden testattavan asian lisäksi on hyvä muistaa myös antaa testille aikaa. Liian lyhyt testaus ei anna luotettavia tuloksia. Tämän lisäksi kohderyhmän tulisi olla riittävän iso, eli pari sukulaista ei vielä riitä luotettavien tulosten saamiseksi. Versioiden testaus tulisi tehdä samaan aikaan, ettei tuloksiin vaikuta esimerkiksi sää tai viikonpäivä (Santalahti n.d.).
Kirjoittajat
Maria Murto toimii LAB-ammattikorkeakoulussa liiketoimintayksikössä TKI-asiantuntijana sekä asiantuntijana Kestävyyttä edistävien muutoselämysten liiketoiminnalliset mahdollisuudet matkailualalla -hankkeessa (LAB 2024).
Riitta Koivisto työskentelee Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä asiantuntijana ja on myös osallistunut Kestävyyttä edistävien muutoselämysten liiketoiminnalliset mahdollisuudet matkailualalla -hankkeen toteutukseen.
Lähteet
Digital. 2023. Computer screen with a bunch of data on it. Unsplash. Viitattu 11.12.2024. Saatavissa https://unsplash.com/photos/a-computer-screen-with-a-bunch-of-data-on-it-bMWHu8wU1Vk
LAB. 2024. Kestävyyttä edistävien muutoselämysten liiketoiminnalliset mahdollisuudet matkailualalla. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 11.12.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/kestavyytta-edistavien-muutoselamysten-liiketoiminnalliset-mahdollisuudet-matkailualalla
Quin, F., Weyns, D., Galster, M., & Silva, C. C. 2024. A/B testing: A systematic literature review. The Journal of Systems and Software, Vol. 211, 112011-. Viitattu 11.12.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.jss.2024.112011
Santalahti, K. n.d. Mitä AB testaus on? Kolme faktaa ja kolme yleisintä virhettä. Kubla.fi blogi. Viitattu 12.12.2024. Saatavissa https://kubla.fi/blogi/ab-testaus/
Siroker, D. & Koomen, P. 2013. A/B testing the most powerful way to turn clicks into customers. Hoboken: Wiley.
Venermo, A. 2021. Mitä on A/B-testaus? Folcan.fi blogi. Julkaistu 25.5.2021. Viitattu 11.12.2024. Saatavissa https://folcan.fi/ab-testaus/
