Opetus- ja kulttuuriministeriö (2023) on laatinut digitalisaatiovision, jonka tavoitteena on luoda varhaiskasvatukseen laadukas ja yhteen toimiva digitaalinen toimintaympäristö, joka tukee toimijoiden välistä yhteistyötä. Varhaiskasvatuksen tulevaisuuskuvat 2040 raportissa yhtenä tulevaisuuden skenaariona hahmotellaan uusinta teknologiaa ja virtuaalista varhaiskasvatusta Suomen vientituotteena. Varhaiskasvatuksen toimijoiden olisi tehtävä strategisia pohdintoja siitä, miten teknologian tarjoamat mahdollisuudet hyödynnetään yhteistyössä vanhempien kanssa. (Jokinen & Nieminen 2019, 22–34.)
Tällä hetkellä sähköisessä viestinnässä varhaiskasvatuksen ja vanhempien välillä on kehitettävää. Vanhempainliiton teettämän Vanhempien barometri 2023 -kyselyn mukaan monet vanhemmat pitivät nykyisiä digitaalisia viestintäkanavia epäkäytännöllisinä ja sekavina. Vanhemmat kaipasivat helppokäyttöistä, tietoturvallista sovellusta kaksisuuntaiseen viestintään sekä säännöllisempää tiedottamista varhaiskasvatuksen asioista. (Vanhempainliitto 2024.)
Digitalisaatio osallisuuden lisääjänä
Vanhempien osallisuus on kirjattuna varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen säädöksiin. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (Opetushallitus 2022) mukaan vanhemmilla ja lapsilla tulee olla mahdollisuus osallistua varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen ja kehittämiseen. Perheen osallisuus on tärkeää, ja vanhemmat ovat täysvaltaisia kumppaneita ammattilaisten rinnalla suunniteltaessa ja arvioitaessa varhaiskasvatuksen toimintaa (Määttä & Rantala 2022, 189, 227–228).
Digitaalisten sovellusten käyttö vanhempien ja varhaiskasvatuksen välisessä kommunikaatiossa on yleistynyt, mutta samalla useat vanhemmat kokevat näiden sovellusten käytön vaikeana. Monet sovellukset edellyttävät esimerkiksi sähköistä tunnistautumista. Lisäksi sovellusten moninaisuus aiheuttaa sekaannusta vanhempien keskuudessa.
Minna Kohosen ja Pia Mustosen (2024) YAMK-opinnäytetyöstä nousi esiin, että puutteellinen tiedotus vaikeuttaa vanhempien osallistumista varhaiskasvatuksen arkeen. Tämä heikentää vanhempien osallisuutta varhaiskasvatuksessa. Tiedottamisen haasteiden tai toimimattomien viestintäkanavien takia vanhemmat eivät aina tiedä, mitä varhaiskasvatuksessa tapahtuu.
Varhaiskasvatuksen tulisi aktiivisesti kehittää palveluitaan kuunnellen vanhempien mielipiteitä ja toiveita. Varhaiskasvatuksessa voitaisiin luoda digitaalisia palveluita, jotka tukevat vanhempien osallisuutta ja tarjoavat mahdollisuuden kysyä ja kommentoida varhaiskasvatukseen liittyviä asioita. Vanhemmille tulisi olla saatavilla kysymys- ja keskustelupalstoja sekä chat-sovelluksia, jotka voitaisiin integroida osaksi lapsen kasvatuskeskusteluja. (Saren 2021, 58, 92.)
Toimivat viestintäkanavat eivät ainoastaan paranna tiedonkulkua, vaan myös luovat vahvemman yhteyden vanhempien ja varhaiskasvatuksen välille edistäen lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja oppimista.
Kirjoittajat
Minna Kohonen on sosionomi (AMK) ja valmistumassa LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksesta.
Pia Mustonen on sosionomi (AMK) ja valmistumassa LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksesta.
Elina Kosonen on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori ja on kiinnostunut lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisestä.
Lähteet
geralt. 2018. Altmann, G. Sosiaalinen media, smartphone. Pixabay. Viitattu 3.6.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/sosiaalinen-media-smartphone-3696896/
Jokinen, L. & Nieminen, A. 2019. Varhaiskasvatuksen tulevaisuuskuvat 2040. Varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan tulevaisuustyön raportti. Opetus- ja kulttuurinimisteriön julkaisuja 2019:30. Viitattu 3.6.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161799/OKM_2019_30_Varhaiskasvatuksen_tulevaisuuskuvat_2040.pdf?sequence=1
Kohonen, M. & Mustonen, P. 2024. “Jos edes lasta haettaessa kerrottaisiin muutakin, kuin että hyvä päivä ollut!” Vanhempien näkemyksiä osallisuudesta ja yhteistyöstä varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 7.6.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060521379
Määttä, P. & Rantala, A. 2022. Tavallisen erityinen lapsi. Kasvun ja hyvinvoinnin tukeminen yhdessä. Jyväskylä: PS-kustannus.
Opetushallitus. 2022. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Viitattu 1.6.2024. Saatavissa https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/varhaiskasvatussuunnitelman-perusteet-2022
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2023. Kasvatuksen ja koulutuksen digitalisaation linjaukset 2027. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2023:17. Viitattu 3.6.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164853/OKM_2023_17.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Saren, S. 2021. Tulevaisuustaidot varhaiskasvatuksessa. Helsinki: Otava.
Vanhempainliitto. 2024. Vanhempien barometri 2023. Onko hyvä varhaiskasvatus lottovoitto? Viitattu 2.6.2024. Saatavissa https://vanhempainliitto.fi/wp-content/uploads/2024/05/Vanhempien_barometri_varhaiskasvatus_ja_esiopetus.pdf
