Suomessa mielenterveyspalvelut ovat menossa hyvää vauhtia toipumisorientoituneeseen suuntaan. Toipumisorientaation mukaisesti ihminen voi viettää mielekästä ja laadultaan hyvää elämää sekä kokea henkilökohtaista toipumista ilman, että kliinistä toipumista välttämättä tapahtuu. (Korkeila 2017, 2865.) Toteutuakseen toipumisorientaatio edellyttää osallisuuden kokonaisvaltaista toteutumista palveluiden suunnittelussa, toteuttamisessa sekä arvioinnissa (Martin & Nordling 2021, 100). Asiakas tulee nähdä oman elämänsä asiantuntijana, joka avuntarvitsijan roolin sijaan kykenee itsekin ratkomaan haasteitaan (Hietala 2021, 35). Asiakkaan toipumisenprosessia edistävät ammattihenkilöt, jotka auttavat asiakasta näkemään oman elämänsä merkityksellisyyden (Nordling ym. 2015, 134).
Toipumisorientoituneen toiminnan tulee olla kokonaisvaltaista ja toipumisorientaation viitekehyksen tulee näkyä ja vaikuttaa organisaation kaikessa toiminnassa (Västilä 2021, 88). Toipumisorientoitunut toimintafilosofia sekä organisaation yhteinen arvopohja ovat edellytyksenä toipumisorientaation työmenetelmien arkeen juurtumiselle (Martin & Nordling 2021, 100). Lisäksi toipumismyönteisyyden tulee näkyä henkilöstön arvoissa ja asenteissa (Kukla ym. 2013, Nordling ym. 2015, 134 mukaan).
Yhteiskehittämisellä vipuvoimaa arjen työhön
Marttilan ja Pellon (2022) YAMK-opinnäytetyönä toteutetussa tutkimuksellisessa kehittämishankkeessa luotiin malli toipumisorientaation mukaisista työmenetelmistä ja toimintatavoista, sekä suunniteltiin mallin implementoituminen organisaation arkeen sekä mallia koskeva mittarointi. Toimintatutkimuksena toteutetulla hankkeella tavoiteltiin toipumisorientaation viitekehyksen mukaisen työotteen kehittämistä sekä toipumista vahvistavan osaamisen lisäämistä mielenterveys- ja päihdepalveluja tuottavan säätiön toiminnassa. Yhteiskehittämisen kautta hankkeeseen osallistettiin henkilöstöä, asiakkaita ja kokemusasiantuntija.
Marttilan ja Pellon (2022) tutkimusaineisto kerättiin fokusryhmähaastattelun sekä työpajatyöskentelyn avulla ja analysoitiin abduktiivisen sisällönanalyysin ja teorialähtöisen teemoittelun menetelmillä. Tuloksissa nousi vahvasti esiin toipumista edistäviä arvoja ja asenteita, toipumista vahvistavaa työskentelyä kuvaavia asioita sekä konkreettisia arjen tilanteita, joissa asiakkaan toipumista voidaan vahvistaa. Näiden teemojen ympärille luotiin yksinkertainen ja selkokielinen malli, jossa asiakas on keskiössä työntekijän toimiessa rinnallakulkijana.
Vahvistuakseen toipumisorientaatio peräänkuuluttaa sitä toteuttavalta toimijalta sinnikästä ja pitkäjänteistä kehittämistä sekä edellyttää organisaation johdon osoittamaa vahvaa myötävaikuttamista (Larsen ym. 2018, 620–622). Luodun mallin (Marttila ja Pelto 2022) kaltaisella käytännönläheisellä menetelmällä edesautetaan toipumisorientaation viitekehyksen läpileikkaavuutta sekä juurruttamista koko organisaatioon, jolloin edistetään myös asiakaslähtöisiä palveluja.
Kirjoittajat
Jenni Marttila on ylemmän AMK-koulutuksen opiskelija sosiaali- ja terveysalan asiakkuusjohtamisen koulutuksessa LAB-ammattikorkeakoulussa. Marttila työskentelee mielenterveyskuntoutujien tehostetussa palveluasumisessa.
Emma Pelto on kesällä 2022 valmistuva ylemmän AMK-koulutuksen opiskelija sosiaali- ja terveysalan asiakkuusjohtamisen koulutuksessa LAB-ammattikorkeakoulussa. Pelto työskentelee mielenterveyskuntoutujien palveluasumisessa.
Päivikki Lahtinen toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Goodman, J. 2019. People, group. Unsplash. Viitattu 30.5.2022. Saatavissa https://unsplash.com/s/photos/people-group
Hietala, O. 2021. Työnohjaus toipumisorientaation äärellä. Teoksessa Martin, M., Nordling, E., Soronen, K. & Savelius-Koski, E. (toim.) Yhdessä toipumisen tukena mielenterveystyössä Toipumisorientaation toimintamallit ja niiden implementaatio. THL. Työpaperi 21/2021. Viitattu 26.5.2022. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/143364/URN_ISBN_978-952-343-664-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Korkeila, J.2017. Toipumisorientaation paluu. Pääkirjoitus. Lääkärilehti. Nro. 49/2017. Viitattu 26.5.2022. Saatavissa SLL492017_2865.pdf (potilaanlaakarilehti.fi)
Larsen, C., Lange, M., Jorgensen, K., Kistrup, K. & Petersen, L. 2018. Coteaching Recovery to Mental Health. Psychiatric Services. Vol. 69 (6), 620‒622. Viitattu 26.5.2022. Saatavissa https://ps.psychiatryonline.org/doi/pdf/10.1176/appi.ps.201800019
Martin, M. & Nordling, E. 2021. Toipumisorientaation toimintamallien implementoinnin edellytykset, mahdollisuudet ja haasteet. Teoksessa Martin, M., Nordling, E., Soronen, K. & Savelius-Koski, E. (toim.) THL Työpaperi 21/2021. Yhdessä toipumisen tukena mielenterveystyössä Toipumisorientaation toimintamallit ja niiden implementaatio. Viitattu 26.5.2022. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/143364/URN_ISBN_978-952-343-664-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Marttila, J. & Pelto, E. 2022. Toipumisorientoituneen työotteen kehittäminen Mente Palveluissa. Malli toipumisorientaation mukaisista työmenetelmistä. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Lahti. Viitattu 26.5.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053013095
Nordling, E., Järvinen, M. & Lähteenlahti, Y. 2015. Toipumisorientaatio hoidon ja kuntoutuksen viitekehyksenä. Teoksessa Wuorio, S. (toim.) Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009–2015. Miten tästä eteenpäin? THL Työpaperi 20/2015. Viitattu 26.5.2022. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129592/URN_ISBN_978-952-302-538-7.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Västilä, T. 2021. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden arvioiva kehittäminen BIKVA- mallia soveltaen. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö YAMK. Viitattu 26.5.2022. Saatavissa Opinnaytetyo_Västilä_Tuija.pdf (theseus.fi)
