Vuorovaikutusterapia osana lasten psykiatrista hoitoa

Yleisin syy lapsen psykiatrisen hoidon tarpeelle on varhaisessa vuorovaikutuksessa tapahtuneet ongelmat. Varhainen vuorovaikutus on suurin vaikuttaja lapsen kasvuun, kehitykseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. (Aho & Lähdemäki 2012.) Kiintymyssuhde rakentuu lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen kautta. Jos vuorovaikutuksessa on puutteita, muodostuu lapselle kiintymyssuhdevaurioita. Rakentunut kiintymyssuhde vaikuttaa lapsen kehitykseen emotionaalisella, kognitiivisella ja sosiaalisella tasolla. (Hakamaa & Palovaara 2013.)

Lapsen kehittyvä neurologinen järjestelmä on riippuvainen vuorovaikutussuhteista lapsen ja vanhemman välillä. Lapsi kehittyy osittain geenien ja osittain ympäristötekijöiden kautta. Haitalliset ympäristöärsykkeet vahingoittavat kehittyviä aivoja ja muodostavat epäsymmetrisiä rakenteita, joilla on merkittävä vaikutus lapsen myöhempään käyttäytymiseen ja tunteiden käsittelyyn. (Koponen 2005, 12–13.)

Theraplay-vuorovaikutusterapia

Lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen hoidolla on saatu hyviä tuloksia lasten mielenterveysongelmien hoitamisessa ja ehkäisemisessä. Theraplay- vuorovaikutusterapia on todettu vaikuttavaksi hoidoksi lasten mielenterveysongelmissa. (Mäkelä & Salo 2011, 127, 327.) Menetelmää käytetään hoitomuotona esimerkiksi lasten vuorovaikutus-, trauma- ja neurologisperäisissä kehityksellisissä ongelmissa. (Suomen Theraplay-yhdistys 2022.)

Kuva 1. Theraplayssa vuorovaikutuksen hoitaminen on keskiössä. (Kuva: Anniina Das)

Theraplay on vuorovaikutusterapiaa, jossa pyritään parantamaan lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta mallintaen tervettä vauvan ja vanhemman välistä vuorovaikutusta. (Mäkelä & Salo 2011.) Theraplayssa yritetään korjata varhaisessa vuorovaikutuksessa tapahtuneita puutteita ja opittuja haitallisia vuorovaikutusmalleja. Kun vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutus paranee, vahvistuu myös kiintymyssuhde ja lapsen luottamus sosiaalisiin suhteisiin. (Suomen Theraplay-yhdistys 2022.)

Theraplay on aikuisjohtoinen lyhytterapiamuoto. Koulutettu Theraplay-terapeutti johtaa ja jäsentää terapiatuokioita ottaen huomioon lapsen sanattomia viestejä ja aloitteita. Tämä antaa lapselle tunteen siitä, että hän on arvokas, merkityksellinen ja rakastettu. (Mattila & Salo 2018; Suomen Theraplay-yhdistys 2022). Lasta rohkaistaan vuorovaikutukseen ja häntä autetaan sallimaan itselleen aikuisen hoivaava läheisyys. Yhteyttä lapseen luodaan leikkisyyden, iloisuuden ja yllätyksellisyyden avulla. (Mattila & Salo 2018.)

Esite asiakastyön tueksi

LAB-ammattikorkeakoulun toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa esite Theraplaysta lastenpsykiatrian poliklinikan käyttöön. Tavoitteena oli lisätä asiakkaiden tietoa Theraplay-terapiasta. Esitteen kautta välittyvä tieto ehkäisee väärinymmärryksiä terapiamuotoa kohtaan ja edistää yhteistyön sujuvuutta asiakastyössä. (Das 2022.)

Kirjoittajat

Anniina Das on valmistuva sairaanhoitajaopiskelija LAB-ammattikorkeakoulun Lahden kampukselta.

Anna Romakkaniemi työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.

Lähteet

Aho, M. & Lähdemäki, M. 2012. Tuotekehitysprojekti: Varhainen vuorovaikutus, sen merkitys ja keinot ‒ opas pienten lasten vanhemmille. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Viitattu 14.4.2022. Saatavissa http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/49624/miiariina_aho_ja_mirja_lahdemaki.pdf?sequence=1

Das, A. 2022. Theraplay-esite lastenpsykiatrian poliklinikan käyttöön. Opinnäytetyö. AMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 14.4.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205118560

Hakamaa, A. & Palovaara, M. 2013. Sensitiivisyyttä, hoivaa ja rajoja ‒ Opas lapsen kiintymyssuhteen tukemiseen ja kiintymyssuhdevaurioiden korjaamiseen lastensuojelun ammattilaisille. Opinnäytetyö. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Viitattu 14.4.2022. Saatavissa http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/54703/Hakamaa_Annika.pdf?sequence=3

Koponen, A. 2005. Katkennein siivin elämään. Sikiöaikana päihteille altistuneet lapset. Helsinki: Kehitysvammaliiton tutkimusyksikkö Kotu.

Mattila, L. & Salo, S. 2018. Theraplay. Kasvuntuki. Viitattu 14.4.2022. Saatavissa: https://kasvuntuki.fi/tyomenetelmat/theraplay/

Mäkelä, J. & Salo, S. 2011. Theraplay ‒ vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutushoito lasten mielenterveysongelmissa. Duodecim. Viitattu 14.4.2022. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo99358

Suomen Theraplay-yhdistys. 2022. Mitä on Theraplay-terapia? Viitattu 14.4.2022. Saatavissa https://theraplay.fi/theraplay-yhdistys/mita-on-theraplay-2/mita-on-theraplay/