Traumainformoitu työote sijaishuollossa

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentiaan kuuluvista sosionomeista 14% työskentelee lastensuojelun sijaishuollossa (Landgrén 2024). Sijaishuollossa voidaan kohdata lasten psyykkistä oireilua, vaikeita vuorovaikutustilanteita ja haastavaa käyttäytymistä. Yksi selitys ilmiön taustalla voi olla asiakkaiden traumatausta. Traumataustan tiedostaminen ja siihen liittyvän käyttäytymisen ymmärtäminen voivat auttaa kohtaamaan psyykkisesti oireilevia lapsia ja nuoria.

Traumatausta lastensuojelussa

Suurinta osaa lastensuojelun asiakkaista näyttää yhdistävän traumatausta (Connell ym. 2019; Greeson ym. 2011; Laajasalo & Manninen 2020; Lamminen ym. 2020). Noin 85% lastensuojelun asiakkaista on elämänsä aikana kokenut vähintään yhden traumaattisen tapahtuman (Miller ym. 2011, 1). Traumaattiset tapahtumat, kuten hylkääminen, väkivalta tai hyväksikäyttö voivat johtaa psykologisen trauman kehittymiseen (Fraser ym. 2019). Suurella osalla lastensuojeluyksiköissä asuvista lapsista ja nuorista näyttäisi elämänkulkuun mahtuneen useampi kuin yksi traumaattinen kokemus (Lamminen ym. 2020, 1). Myös sijoituksen aikana lastensuojelun asiakas voi altistua traumaattisille tapahtumille: Erikssonin ym. (2023) mukaan sijoitetut lapset kohtaavat kaltoinkohtelua ja väkivaltaa elinympäristöissään ja palvelujärjestelmässä.

Kaltoinkohtelulla on havaittu yhteys mm. masennukseen, ahdistukseen sekä itsetuhoiseen käyttäytymiseen. Näiden lisäksi kaltoinkohtelu lisää riskiä alkoholin väärinkäyttöön ja käyttäytymisen häiriöihin. (Norman ym. 2012.) Traumataustainen nuori voi kohdistaa väkivaltaa sijaishuoltopaikan aikuisiin (Eriksson ym. 2023, 12). Brownin ym. (2012) mukaan niin sanottu ”huono käytös” on traumataustaiselle ihmiselle muodostunut tapa, jolla hän on oppinut suojaamaan itseään vaikeissa tilanteissa. Traumataustan yleisyys voi osittain selittää, miksi lastensuojeluyksiköiden arjessa kohdataan psyykkistä oireilua, päihteiden käyttöä, haastavaa käyttäytymistä sekä väkivaltaa (mm.; Greeson ym. 2011; Miller ym. 2011; Norman ym. 2012; Connell ym. 2019; Fraser ym. 2019; Lamminen ym. 2020; Eriksson ym. 2023).

Traumainformoitu työote – keino ymmärtää, auttaa ja jaksaa

Yksi tapa vastata traumataustan mukaiseen oireiluun ja käyttäytymiseen on traumainformoitu työote (Bosk ym. 2020; Lamminen ym. 2020; Rodriguez ym. 2023). Traumainformoidun työotteen avulla lisätään ymmärrystä ja tunnistetaan trauman vaikutuksia lapsen tai nuoren käyttäytymiseen ja hyvinvointiim. Lisäksi ymmärretään kiintymyssuhteissa tapahtuneet traumavaikutukset sekä niiden laajuus. (Eriksson ym. 2023.) Tunnistamalla traumataustan ja vastaamalla siihen asianmukaisesti, voidaan alustavan tutkimusnäytön perusteella parantaa lastensuojelutyön tuloksia (Bartlett ym. 2018; Bosk ym. 2020; Zhang ym. 2021).

Traumainformoitu työote ei ole menetelmä vaan suhtautumistapa asiakastyöhön. Bloomin ja Farragherin (2013) mukaan kyseessä on asennemuutos, jossa työntekijät pyrkivät kohdistamaan huomionsa käyttäytymisen tai oireilun sijaan asiakkaan taustoihin ja elämänkulkuun. Työotteessa siirrytään kysymyksestä ”mikä sinua vaivaa?” kysymyksiin ”mitä sinulle on tapahtunut ja miten se vaikuttaa sinuun, ihmissuhteisiisi ja käsitykseen itsestäsi?” (Eriksson ym. 2023, 66). Asennemuutos yhdessä teoriaosaamisen kanssa voi muovata vuorovaikutustyötä aiempaa myötätuntoisemmaksi niin asiakasta, kuin työntekijää itseäänkin kohtaan (Kuvajainen 2023, 10).

Traumainformoidussa työotteessa huomiota kohdistetaan myös työntekijän omaan tunne- ja kokemusmaailmaan. Työntekijän on tärkeää tarkastella historiaansa ja pohtia, millaisia työhön vaikuttavia tapahtumia omaan elämänkulkuun on sisältynyt (Eriksson ym. 2023, 78). Reagoidessaan asiakkaan toimintaan esimerkiksi ärtymyksellä, tulee pohtia, miksi tilanne herättää tunnereaktion (Sarvela & Auvinen 2020). Traumainformoitu suhtautumistapa voikin tukea myös työntekijän jaksamista sijaishuollon arjessa.

Lähteet

Bartlett, J., Griffin, J., Spinazzola, J., Fraser, J., Noroña, C., Bodian, R., Todd, M., Montagna, C. & Barto, B. 2018. The impact of a statewide trauma-informed care initiative in child welfare on the well-being of children and youth with complex trauma. Children and Youth Services Review. Vol.84 (1), 110–117. Viitattu 29.3.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.childyouth.2017.11.015

Bloom, S. & Farragher, B. 2013. Restoring Sanctuary: A New Operating System for Trauma-Informed Systems of Care. United Kingdom: Oxford University Press.

Bosk, E., Williams-Butler, A., Ruisard, D. & MacKenzie, M. 2020. Frontline Staff Characteristics and Capacity for Trauma-Informed Care: Implications for the Child Welfare Workforce. Child abuse & neglect. Vol.110 (Pt 3), 104536. Viitattu 1.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.chiabu.2020.104536

Brown, S., Baker, C. & Wilcox, P. 2012. Risking connection trauma training: A pathway toward trauma-informed care in child congregate care settings. Psychological Trauma: Theory, Research, Practice, and Policy. Vol.4 (5), 507–515. Viitattu 3.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1037/a0025269

Connel, C., Lang, M., Zorba, B. & Stevens, K. 2019. Enhancing Capacity for Trauma-informed Care in Child Welfare: Impact of a Statewide Systems Change Initiative. American Journal of Community Psychology. Vol.64 (3-4), 467–480. Viitattu 28.3.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1002/ajcp.12375

Eriksson, P., Ståhlberg, M., Svetloff, M., Barkman, J., Liukkonen, J. & Hipp, T. 2023. Trauma- ja väkivaltatietoinen lastensuojelu, selvitys kaltoinkohtelun nykytilasta sekä materiaali ammattilaisille ja opiskelijoille. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:35. Helsinki: STM. Viitattu 8.4.2025. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5400-7

Faithfinder06. 2016. Isä ja poika ulkona, olki. Pixabay. Viitattu 20.5.2025. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/is%C3%A4-ja-poika-is%C3%A4-ja-poika-ulkona-1432772/

Fraser, J., Noroña, C., Bartlett, J., Zhang, J., Spinazzola, J., Griffin, J. L., Montagna, C., Todd, M., Bodian, R. & Barto, B. 2019. Screening for Trauma Symptoms in Child Welfare-Involved Young Children: Findings from a Statewide Trauma-Informed Care Initiative. Journal of Child & Adolescent Trauma. Vol.12 (3), 399–409. Viitattu 9.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s40653-018-0240-x

Greeson, J., Briggs, E., Kisiel, C., Layne, C., Ake, G., Ko, S., Gerrity, E., Steinberg, A., Howard, M., Pynoos, M. & Fairbank, J. 2011. Complex Trauma and Mental Health in Children and Adolescents Placed in Foster Care: Findings from the National Child Traumatic Stress Network. Child welfare. Vol.90 (6), 91–108. Viitattu 9.4.2025. Saatavissa https://www.proquest.com/scholarly-journals/complex-trauma-mental-health-children-adolescents/docview/1016368121/se-2

Kuvajainen, M. 2023. Traumainformoidun työotteen oppiminen ja opettaminen ammattikorkeakoulussa. Teoksessa Linner Matikka, J. & Hipp, T. (toim.) Traumainformoitu työote. Jyväskylä: PS-Kustannus. 206–222.  

Laajasalo, T. & Manninen, M. 2020.  Väkivaltaa ja kaltoinkohtelua kokeneiden sijoitettujen nuorten traumakokemukset ja hoito. Teoksessa Heino, T. (toim.). Mikä auttaa? Tutkimusperustaiset ja käytännössä toimivat työmenetelmät teininä sijoitettujen lasten hoidossa. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 12 / 2020. 118–126. Viitattu 9.4.2025. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140861/RAP2020_012_Mik%c3%a4%20auttaa_22022021.pdf?sequence=9&isAllowed=y

Landgrén, S. 2024. Vastavalmistuneiden urapolut 2023. Vuosina 2021–2023 valmistuneiden Talentian jäsenten sijoittuminen työelämään sekä kokemukset saadusta koulutuksesta. Talentia. Viitattu 15.5.2025. Saatavissa https://www.talentia.fi/wp-content/uploads/2024/01/talentia_vastavalmistuneiden-urapolut-2023.pdf

Lamminen, L., McLeigh, J. & Roman, H. 2020. Caring for children in child welfare systems: A trauma-informed model of integrated primary care. Practice Innovations. Vol.5 (1), 55–64. Viitattu 28.3.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1037/pri0000108

Miller, E., Green, A., Fettes, D. & Aarons, G. 2011. Prevalence of maltreatment among youths in public sectors of care. Child Maltreatment. Vol.16 (3), 196–204. Viitattu 28.3.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1177/1077559511415091

Norman, R. E., Byambaa, M., De, R., Butchart, A., Scott, J. & Vos, T. 2012.  The long-term health consequences of child physical abuse, emotional abuse, and neglect: a systematic review and meta-analysis. PLoS Medicine. Vol.9 (11), e1001349. Viitattu 29.3.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1371/journal.pmed.1001349

Rodriguez, A., Fei, Z., Barrera, W., Tsao, E., Waterman, J., Franke, T., . . . Langley, A. 2023. Leveraging Leadership in Child Welfare Systems: Large-scale Trauma- and Resilience-informed Training Initiative. The journal of behavioral health services & research. Vol.50 (1), 18–35. Viitattu 8.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s11414-022-09815-2

Sarvela, K. & Auvinen, E. 2020. Yhteinen kieli. Helsinki: Basam Books Oy. Viitattu 9.4.2025. Saatavissa https://www.bookbeat.com/fi/book/yhteinen-kieli-293193

Zhang, S., Conner, A., Lim, Y. & Lefmann, T. 2021. Trauma-informed care for children involved with the child welfare system: A meta-analysis. Child abuse & neglect. Vol.122 (12), 105296. Viitattu 8.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.chiabu.2021.105296